Valmisteluvaliokunta 1
Aloite 11 – Toimintaohjelma valkohäntäpeurojen määrän rajoittamiseksi
Valkohäntäpeuroista on tullut vuosi vuodelta yhä suurempi ongelma, todellinen vitsaus. Vuodesta 1990 lähtien kanta on kymmenkertaistunut ollen tätä nykyä yli 100 000 yksilöä eli suurempi kuin hirvikanta. Lisäksi valkohäntäpeura on keskittynyt Lounais-Suomeen, kun taas hirviä on tasaisemmin kaikkialla maassa. Poliittisilta päättäjiltä tarvitaan nyt voimakkaita toimia kannan kasvun rajoittamiseksi.
Laji tuotiin 1930-luvulla Pohjois-Amerikasta Laukon kartanoon, ja kannan lisääntymisestä ja leviämisestä koko Lounais-Suomeen ovat hyötyneet ja iloinneet lähinnä metsästäjät. Valtaosa valkohäntäpeuran levinnäisyysalueen asukkaista joutuu sen sijaan kokekaan kannan kasvun kielteiset seuraukset:
• Laajoja vahinkoja puutarhoille ja istutuksille, mikä koskettaa niin omakotitaloja, kesämökkejä kuin maa- ja metsätaloutta.
• Liikenneonnettomuuksien määrä on kasvanut voimakkaasti. Varsinais-Suomessa peurakolarit ovat tätä nykyä kymmenen kertaa yleisempiä kuin hirvikolarit.
• Borrelioosi on yleistynyt huomattavasti rannikkoalueilla peurakannan kasvun myötä.
Tähän saakka peurakantaa on säännelty riistakeskusten ja vuosittain myönnettävien metsästyslupien kautta. Metsästäjien harjoittamalla laajalla talviruokinnalla on ollut vaikutusta kannan kasvuun. Ruoan puutteen vuoksi monet peurat eivät muuten selviäisi talvesta. Mainittakoon, että metsäkauriin metsästys vapautettiin vuonna 2006 luvanvaraisuudesta niiden maataloudelle aiheuttamien vahinkojen vuoksi, kun taas valkohäntäpeurojen metsästys on edelleen luvanvaraista ja säänneltyä. Valkohäntäpeuraa ei ole myöskään sisällytetty haitallisten vieraslajien luetteloon, toisin kuin mm. supikoira ja minkki.
Jos mitään ei tehdä ajoissa, peura leviää yhä laajemmalle alueelle Etelä-Suomessa, sillä ilmastonmuutos luo sille suotuisammat elinolosuhteet. Maa- ja metsätalousministeriö on äskettäin tunnustanut suuren peurakannan synnyttämät ongelmat ja julkaisi maaliskuussa selvityksen ”kestävän valkohäntäpeurapolitiikan vahvistamiseksi” (https://mmm.fi/-/kestavan-valkohantapeurapolitiikan-vahvistamiseksi-tehty-selvitys-on-julkaistu) Ehdotetut toimenpiteet ovat askel oikeaan suuntaan, mutta riittämättömiä. Ennen kaikkea tarvittaisiin enemmän konkreettisia tavoitteita peurakannan koon pienentämiseksi kokonaisuutena ja niillä alueilla, joilla kannan tiheys on korkea. Ja on olemassa vaara, että selvitys ei johda toimenpiteisiin ilman tavoitteellista poliittista ohjausta.
Siksi tulisikin laatia valtakunnallinen ohjelma valkohäntäpeurojen määrän vähentämiseksi erityisesti niillä alueilla, joilla lajin esiintyvyys on suuri. Metsästystä koskevia rajoituksia on tarkistettava ja talviruokinta kiellettävä muilta osin kuin metsästystä edistävän ruokinnan osalta.
Siksi RKP:n Kauniaisten paikallisosasto vaatii, että RKP eduskunnassa ja hallituksessa toimii seuraavien asioiden edistämiseksi:
Päätösehdotus
- että laaditaan valtakunnallinen toimenpideohjelma, joka sisältää konkreettisia toimia valkohäntäpeurakannan pienentämiseksi, mukaan lukien konkreettiset lukumääräiset tavoitteet kannan vähentämiseksi ja enimmäistiheyden määrittelemiseksi.
Aloitteen tekijä/tekijät
SFP i Grankulla paikallisosaston hallitus
Puoluevaltuuston vastaus
Aloitteentekijä nostaa esiin Lounais-Suomea koskettavan ajankohtaisen ongelman. Valkohäntäpeura on levinnyt myös muille alueille pohjoiseen ja itään. Luonnonvarainstituutti Luken uusimmat luvut osoittavat, että lisääntynyt metsästys on alkanut näkyä valkohäntäpeurakannassa, joka on vähentynyt 14 prosenttia viime vuodesta. Muutos oli suurin Varsinais-Suomessa, Etelä-Hämeessä ja Uudellamaalla. Kanta on kuitenkin edelleen erittäin vahva monilla alueilla. Riistakeskukset ovat asettaneet selkeät tavoitteet kannan vähentämiselle, ja se on alkanut nyt näkyä.
Talviruokintakysymys on vaikea, sillä ruokinta voi lisätä vasojen määrää samaan aikaan kun valtaosa eläimistä kaadetaan ruokintapisteissä. Tämä vaikeutuu huomattavasti, jos jatkossa ei ole enää mahdollista saada eläimiä ruokintapaikoille. Aloitteentekijän mainitsemassa selvityksessä ehdotetaan siirtymistä kannan ylläpito- tai kasvattamisruokinnasta houkutteluruokintaan alueilla, jossa kanta on runsas. Tätä myös metsästysyhdistykset ovat suositelleet jo jonkin aikaa. Kun huomioidaan uusimmat tiedot kannan lukumäärästä, vaikuttaisi siltä, että olemme menossa oikeaan suuntaan. Myös aloitteentekijän mainitsemassa selvityksessä on monia tärkeitä ja hyviä toimenpiteitä kannan rajoittamiseksi. Viime kädessä metsästäjät tekevät tärkeää työtä ja vähentävät peurojen määrää. Uusi kansallinen toimintaohjelma ei ehkä siksi ole tarkoituksenmukainen.
Päätösehdotus
RKP toimii sen hyväksi, että
- vahvistetaan konkreettisia toimenpiteitä valkohäntäpeurojen määrän vähentämiseksi, mukaan lukien numeeriset tavoitteet populaation vähentämiseksi ja enimmäistiheydeksi.