Valmisteluvaliokunta 2
Aloite 16 – Vuoroviikoin vanhempiensa luona asuvien lasten molempien vanhempien oikeus asumistukeen
Vanhempien ero koskettaa vuosittain noin 30 000 lasta. Kun vanhemmat eroavat, he päättävät yhteisten lastensa huoltajuuden järjestämisestä.
Yhä useampi osa lapsista asuu vuorotellen molempien vanhempiensa luona, mikä tarkoittaa, että lapsi asuu vähintään 40 prosenttia ajasta kummankin vanhemman luona. Kelan tekemän tutkimuksen mukaan (Miettinen et. al. 2021) vuoroasuminen on nykyään huomattavasti yleisempää hyvätuloisten vanhempien keskuudessa. Tämä johtuu suurelta osin siitä, että sosiaalietuuksia kuten asumistukea ei voida maksaa siihen kotiin, jossa lapsi ei ole kirjoilla.
Vuodesta 2019 lähtien väestötietojärjestelmään on voinut rekisteröidä tiedon vuoroasumisesta, mutta lapsi ei kuitenkaan voi olla kahdessa kodissa kirjoilla.
Sekä Kela että sosiaali- ja terveysministeriö ovat tunnistaneet asumistuen yhdeksi ratkaisevaksi tukimuodoksi, joka mahdollistaa vuoroasumisen myös pienituloisissa perheissä. Jotta lapsi voisi elää vuorotellen molempien vanhempiensa kanssa, molempien vanhempien luona tulee olla riittävästi tilaa.
Yksinhuoltajat ja usein naiset ovat yliedustettuina tilastoissa, joissa on tutkittu työttömiä ja alle 18-vuotiaiden lasten vanhempia. Vuoroasuminen lisää etenkin naisten mahdollisuuksia tehdä ansiotyötä eron jälkeen.
Vuoroasuminen on entistä useammin käytetty ratkaisu eron jälkeen, sillä sen myötä molempien vanhempien osallistuminen lastensa elämään lisääntyy. Tämä on myönteinen kehityssuunta, ja yhteiskunnan tulee tukea lasten oikeutta molempiin vanhempiin myös eron jälkeen.
Jotta yhä useammalla lapsella olisi samanlainen mahdollisuus vuoroasumiseen vanhempien tulotasosta riippumatta, lapsi tulisi laskea kotitalouden jäseneksi molempien vanhempien kodeissa. Molemmilla vanhemmilla tulee olla oikeus lapsesta myönnettävään asuntotukeen, riippumatta siitä kumman vanhemman luona lapsi on kirjoilla.
Päätösehdotus
Ruotsalaisen kansanpuolueen naisjärjestö Svenska Kvinnoförbundet vaatii, että RKP toimii eduskunnassa ja hallituksessa sen hyväksi, että:
- lapsen molemmilla huoltajilla on vuoroasumistapauksissa oikeus asumistukeen riippumatta siitä, missä lapsi on kirjoilla.
- lapsen oikeutta molempiin vanhempiin tuetaan paremmilla vuoroasumisen edellytyksillä.
Aloitteen tekijä/tekijät
Svenska Kvinnoförbundet r.f.
Anita Westerholm, Svenska Kvinnoförbundetin puheenjohtaja
Agneta Udd-Saarela, Svenska Kvinnoförbundetin pääsihteeri
Puoluevaltuuston vastaus
Vuoroasumisesta on tullut eroperheissä yhä yleisempi asumisen muoto. On myös muita perhemuotoja, joissa vuoroviikkoasuminen on käytössä, esimerkiksi silloin kun vanhemmat eivät ole koskaan asuneet yhdessä. Vuoroasumisesta ei ole olemassa vielä paljon tutkimusta, mutta Tilastokeskuksen tutkimuksen (2022) mukaan Suomessa noin 110 000 lapsella on kaksi kotia, ja kolmannes heistä asuu molemmissa kodeissa yhtä paljon. Vuoroasuminen tarkoittaa, että lapsi asuu vähintään 40 prosenttia ajasta molempien vanhempien luona.
Tällä hetkellä ei ole kuitenkaan mahdollista, että henkilöllä on väestörekisterin mukaan kaksi kotiosoitetta, vaikka vuoroasumisen on voinut rekisteröidä vuodesta 2019 lähtien. Iso osa vuoroasumisesta on kuitenkin epävirallista niin, että vanhemmat ovat sopineet siitä keskenään eli sitä ei ole välttämättä rekisteröity.
RKP haluaa Suomesta maailman lapsiystävällisimmän maan. Tämä tarkoittaa, että lapsen edun tulee olla lähtökohtana lainsäädännössä ja päätöksissä. Kaikilla lapsilla tulee olla oikeus olla yhteydessä molempiin vanhempiin. Kaksi kotia lapselle tai lapsille tarkoittaa, että molemmilla vanhemmilla tulee olla riittävän iso asunto, jotta kaikki mahtuvat saman katon alle. Kuten aloitteentekijät toteavat, asumistukea voidaan kuitenkin maksaa vain siihen kotiin, jossa lapsi on kirjoilla. Tämä tarkoittaa, että vain toinen vanhemmista on oikeutettu korotettuun asumistukeen, mikä luo eriarvoisuutta. Mahdollistamalla se, että vuorotellen molempien vanhempien luona asuvien lasten molemmat vanhemmat saavat korotettua asumistukea, voimme lisätä vanhempien tasa-arvoa ja parantaa myös vuoroasumisen mahdollisuuksia ja vahvistaa täten lapsen oikeutta asua molempien vanhempien luona.
Päätösehdotus
RKP toimii sen hyväksi, että
- lapsen molemmilla huoltajilla on vuoroasumisen yhteydessä oikeus korotettuun asumistukeen riippumatta siitä, missä lapsi on rekisteröity, edellyttäen että vuoroasuminen on rekisteröity ja huoltajan tulotaso oikeuttaa asumistukeen.