Valmisteluvaliokunta 2
Aloite 22 – Alaikäisten äänen vahvistaminen kansallisessa politiikassa
Nuorten äänestysprosentti on perinteisesti alhaisempi kuin valtakunnallinen äänestysprosentti. Esimerkiksi vuoden 2019 eduskuntavaaleissa 18–24-vuotiaista äänesti 55,2 prosenttia, kun valtakunnallinen äänestysprosentti oli 71,4 prosenttia. Vuoden 2021 kunnallisvaaleissa 18–24-vuotiaiden äänestysprosentti oli 35,4 prosenttia eli lähes 20 prosenttia alhaisempi kuin valtakunnallinen äänestysprosentti 56,6 prosenttia. Hyvinvointialuevaaleissa nuorten äänestysprosentti oli surullisen alhainen: vain 27,1 prosenttia 18–24-vuotiaista käytti äänioikeuttaan valtakunnallisen äänestysprosentin ollessa 47 prosenttia. Alhaisesta äänestysaktiivisuudesta huolimatta nuoret ovat yhä kiinnostuneempia politiikasta; Nuorisobarometrin 2018 mukaan nuorten kiinnostus politiikkaa kohtaan on ennätyskorkealla aiempiin vertailukausiin verrattuna (Valtion nuorisoneuvosto, Nuorisobarometri 2018).
Tällä hetkellä alaikäisten vaikutusmahdollisuudet ovat vielä hyvin rajalliset. On tärkeää, että lisäämme edelleen erilaisia kanavia, joiden kautta nuoret voivat vaikuttaa arkeen, myös valtakunnallisesti.
Hallituksen esitys EU:n kansalaisaloitteen allekirjoittamisen ikärajan alentamisesta on historiallinen parannus 16-vuotiaiden mahdollisuuksiin osallistua EU-politiikkaan. Mietinnössään työryhmä korostaa, että kiinnostus yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen herää jo ennen 18 vuoden ikää, mikä on syytä huomioida edustuksellisessa demokratiassa. Kansalaisaloitteiden allekirjoittamisen ikärajaa tulee alentaa myös kansallisesti.
Kunnissa ja hyvinvointialueilla toimii nuorisoneuvostoja, ja nuoret voivat tehdä myös asukasaloitteita. Nuorilla on siis tiettyjä vaikuttamiskanavia kunta- ja EU-tasolla, mutta ei kansallisesti. Nuorisolaki edellyttää, että päättäjät kuulevat nuoria heitä koskevissa asioissa. Se, että alaikäisille tarjotaan mahdollisuus allekirjoittaa kansalaisaloite, olisi yksi konkreettinen tapa täyttää lain vaatimukset.
Päätösehdotus
Svensk Ungdom haluaa Ruotsalaisen kansanpuolueen edistävän sitä, että:
- kansalaisaloitteiden allekirjoittamisen ikäraja lasketaan kansallisesti 16 vuoteen
Aloitteen tekijä/tekijät
Julia Ståhle, RKP-nuorten puheenjohtaja
Malin Lindholm, RKP-nuorten pääsihteeri
Puoluevaltuuston vastaus
Aloitteessa nostetaan esiin viime vuosina paljon keskustelua herättänyt aihe. Allianssin järjestämien Nuorten vaalien tulokset herättivät yhteiskunnallista keskustelua eduskuntavaalien alla. Hanke ei anna kuitenkaan kattavaa kuvaa nuorten äänestyskäyttäytymisestä, koska osallistumisprosentti ei ole kattava.
Erot äänestäjien osallistumisessa eri ikäryhmien välillä ovat Suomessa suuremmat kuin muissa Pohjoismaissa. Tämä kehitys on huolestuttavaa, ja ongelman ratkaisemiseksi on toteutettu useita hankkeita. Vuoden 2023 eduskuntavaalien yhteydessä järjestettiin tekstiviestikampanja, jolla kannustettiin nuoria äänestämään. Kampanja oli suunnattu alle 30-vuotiaille äänestäjille, ja Turun yliopisto tulee nyt arvioimaan sen tulokset. Suunnitelman mukaan tulokset julkistetaan vuoden lopussa.
Aloitteentekijät haluavat lähestyä haasteita laskemalla kansallisten kansalaisaloitteiden allekirjoittamisen ikärajan 16 vuoteen. Samaa ikärajaa käytetään nykyään myös seurakuntavaaleissa, joissa 16-17-vuotiailla on ollut äänioikeus jo yli 10 vuotta. Koska kansalaisaloitteet lähetetään eduskuntaan, parlamentaarinen vastuu pysyy sen käsissä ja yritys kansalaisaloitteiden allekirjoittamisen ikärajan alentamiseen voisi olla mahdollisuus lisätä kiinnostusta demokratiaprosessia kohtaan.
Haasteena on kuitenkin tällä hetkellä se, että perustuslain 53.3 §:ssä todetaan, että ”vähintään 50 000 äänioikeutetulla Suomen kansalaisella on oikeus tehdä eduskunnalle aloite lain säätämiseksi”, mikä tällä hetkellä estää ikärajan alentamisen. Tätä asiaa on kuitenkin seurattava siinä vaiheessa, kun perustuslakiin tehdään muutoksia.
Päätösehdotus
RKP toimii sen hyväksi, että
- kansalaisaloitteiden allekirjoittamisen ikäraja lasketaan kansallisesti 16 vuoteen.