Valmisteluvaliokunta 3
Aloite 29 – Vahva kielitaito on luovuuden, oppimisen ja osallisuuden perusta tekoälyn aikakaudella
Tekoälyn kehittyessä ja teknologian muuttaessa arkeamme on tärkeämpää kuin koskaan tunnistaa vahvan kielitaidon merkitys ihmisen ajattelulle, luovuudelle ja yhteiskunnalliselle osallisuudelle. RKP haluaa olla edistyksellinen suunnannäyttäjä, joka ymmärtää kansainvälistyvässä Suomessa kielen kehittymisen mahdollisuudet ja vahvistaa kansalliskielten ja monikielisyyden asemaa tulevaisuuden Suomessa.
Tausta
Tutkimukset osoittavat, että vahva peruskieli, erityisesti varhaislapsuudessa opittuna, on kaiken oppimisen ja luovan ajattelun perusta. Kieli ei ole vain viestinnän väline, vaan se määrittää kyvyn käsitteellistää maailmaa, kehittää mielikuvitusta ja osallistua yhteiskuntaan. Erityisesti tekoälyn aikakaudella on selvää, että kriittinen ajattelu, eettinen pohdinta ja yhteiskunnallinen osallistuminen vaativat syvällistä kielellistä osaamista – kykyä käyttää ja ymmärtää kieltä rikkaasti ja vivahteikkaasti.
RKP tunnistaa, että kielitaito on sekä yksilön oikeus että kansallinen kilpailutekijä. Suomi tarvitsee tulevaisuudessa entistä vahvempaa kaksikielisyyttä ja monikielisyyttä, jossa ruotsin ja suomen kielten rinnalla myös muiden kieliryhmien lapset saavat vahvan perustan oppimiseen ja osallisuuteen. Tämä kielellisten taitojen varhainen kehittäminen estäisi myös jatko-opinnoista putoamista, segregaatiota ja yhteiskunnallista polarisoitumista.
Tavoite
RKP:n tavoitteena on varmistaa, että kaikilla lapsilla Suomessa on oikeus ja mahdollisuus oppia varhaislapsuudessa yksi kieli erityisen hyvin – se kieli, joka toimii heidän koulukielenään ja jonka hallinta mahdollistaa monikielisyyden ja täysipainoisen osallistumisen yhteiskuntaan. Erityisesti maahanmuuttajataustaisille lapsille on tarjottava tuki koulutuskielen vahvistamiseen ennen koulupolkua ja sen aikana.
Päätösehdotus
RKP tekee aktiivisesti töitä sen eteen, että Suomessa otetaan käyttöön valtakunnallinen ohjelma, jonka tavoitteena on vahvistaa lasten kielellisiä valmiuksia ja kaventaa kieleen liittyviä oppimiseroja varhaiskasvatuksesta alkaen. Ohjelman toimenpiteet ovat seuraavat:
1. Sanavaraston ja kielellisten valmiuksien mittaaminen
Varhaiskasvatuksessa ja eri kouluasteilla seurataan systemaattisesti lasten sanavaraston ja kielellisen kehityksen tasoa. Tavoitteena on luoda selkeät mittarit sanavaraston testaamiseen ja tunnistaa ajoissa ne lapset, jotka tarvitsevat lisätukea kielen oppimiseen.
2. Kielen oppimisen vahvistaminen yksilöllisin tukiohjelmin
Tarjotaan yksilöllisiä kielitaitoa vahvistavia tukiohjelmia, joissa hyödynnetään uutta teknologiaa, kuten avatar-opettajia ja tekoälyä hyödyntäviä innostavia oppimisratkaisuja. Näiden avulla mahdollistetaan personoidut oppimispolut ja vahvistetaan opetuksen laatua kaikilla kieliryhmillä.
3. Maahanmuuttajataustaisten lasten varhaiskasvatukseen osallistumisen varmistaminen
Varmistetaan, että kaikki maahanmuuttajaperheiden lapset pääsevät mukaan varhaiskasvatukseen, jossa heidän tuleva koulutuskielensä kehittyy vahvaksi jo ennen peruskoulun aloittamista. Tämä tukee sekä oppimista että yhdenvertaista osallistumista yhteiskuntaan sekä vaikuttaa pitkällä tähtäimellä jatko-opintomahdollisuuksiin.
4. Monikielisyyttä tukevat pedagogiset ratkaisut
Kehitetään pedagogisia malleja ja jaetaan hyviä käytäntöjä, jotka tukevat monikielisyyden rakentumista vahvan peruskielen hallinnan pohjalta. Näin turvataan kaksikielinen ja monikielinen Suomi myös tulevaisuudessa.
RKP ottaa lasten kielellisten valmiuksien turvaamisen huomioon puolueohjelmassaan.
Aloitteen tekijä/tekijät
Päivi Puntila, SFP i Esbo
Anna Korhonen, SFP i Esbo
Charlotta Jakobsson, SFP i Esbo
Puoluevaltuuston vastaus
Aloitteen tekijät nostavat esiin tärkeän kysymyksen kielen roolista oppimisessa, tasa-arvossa ja yhteiskunnallisessa osallisuudessa – erityisesti teknologisen murroksen aikakaudella. RKP jakaa näkemyksen siitä, että vahva kielellinen perusta on ratkaisevaa yksilön kehityksen, koulutuksen ja aktiivisen yhteiskuntaan osallistumisen kannalta.
Kieli ei ole ainoastaan viestinnän väline – se muokkaa ajattelua, luovuutta ja kriittistä ajattelukykyä. Tässä yhteydessä on erityisen tärkeää nähdä kielitaito myös monikielisyyttä mahdollistavana tekijänä. Vahvan koulukielen varaan rakentaminen antaa lapsille ja nuorille edellytykset oppia uusia kieliä ja vahvistaa siten heidän asemaansa monikielisessä yhteiskunnassa.
RKP katsoo, että lasten kielellistä kehitystä on tuettava varhain, kielitaustasta riippumatta – erityisesti varhaiskasvatuksessa. Kielellisiin vähemmistöihin kuuluville lapsille, mukaan lukien maahanmuuttajataustaiset lapset, on tarjottava yhdenvertaiset mahdollisuudet kehittää hyvät taidot siinä kielessä, joka toimii heidän koulukielenään.
Aloitteessa esitetty kansallinen kieliohjelma on kunnianhimoinen ja linjassa RKP:n pitkäjänteisten kieli- ja koulutuspoliittisten tavoitteiden kanssa.
Päätösehdotus
RKP toimii sen puolesta
- että lasten kielellisiä valmiuksia vahvistetaan varhaisilla panostuksilla varhaiskasvatuksessa
- että myös kielivähemmistöihin kuuluvat lapset saavat tukea vahvan koulukielen kehittämiseen monikielisyyden ja osallisuuden perustaksi
- että kehitetään pedagogisia malleja, jotka tukevat monikielisyyttä