Valmisteluvaliokunta 4
Aloite 38 – Hoitajapulaan täytyy löytyä ratkaisu
Hoitajapula on yksi hyvinvointi-Suomen suurimmista haasteista. Selvitykset osoittavat, että hoitoalan henkilökuntavaje on heikentänyt hoidon laatua ja potilasturvallisuutta. Yksi suurimmista haasteista on pula lähihoitajista.
Hoitajapula vaikeuttaa oikean henkilöstömitoituksen ylläpitämistä vanhustenhoidossa. Useissa tehostetun palveluasumisen yksiköissä on tyhjiä potilaspaikkoja vain lakisääteisen henkilöstömitoituksen varmistamiseksi. Hoitopaikkojen tyhjinä pitäminen lisää puolestaan kotihoidon painetta. Ikäihmisten määrä kasvaa ja olemassa olevat hoitopaikat on voitava ottaa täysimääräisesti käyttöön.
Meidän on pyrittävä löytämään todellisia ja kestäviä ratkaisuja hoitajapulaan. Yksi hyvä keino on kouluttaa hoiva-avustajia tarjoamalla kaksi tutkinnon osaa suoritettavaksi lähihoitajan koulutuksesta. Ala tarvitsee myös lisää päteviä lähihoitajia, joten aikuiskoulutusta voitaisiin tarkastella uudestaan niin, että se lähestyisi sitä aikuiskoulutuksen mallia, joka oli käytössä ennen vuoden 2018 ammatillisen koulutuksen uudistusta, jolloin aikuisten tarvitsi suorittaa tutkinnosta vain sen ammatilliset osat.
Ennen ammatillisen koulutuksen uudistusta vuonna 2018 oli aikuiskoulutusta, joka suoritettiin näyttötutkintoina ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain mukaisesti https://www.finlex.fi/sv/laki/ajantasa/kumotut/1998/19980631. Nyt kumotun lain 12C § Tutkintojen muodostuminen todetaan, että näyttötutkinnot muodostuvat ammatillisista tutkinnon osista. Vuoden 2018 ammatillisen koulutuksen uudistuksen jälkeen aikuiset ja nuoret ovat saman ammatillisen koulutuksen lain alaisina https://www.finlex.fi/sv/laki/alkup/2017/20170531
Tämä tarkoittaa, että vuodesta 2018 lähtien aikuisopiskelija on ammatillisten tutkinnon osien lisäksi suorittanut myös yhteisiä tutkinnon osia. Rekisteröityminen Valviraan lähihoitajaksi edellyttää koko perustutkintoa eli 180 osaamispistettä. Näistä 180 osaamispisteestä 145 pistettä on ammatillisia tutkinnon osia ja 35 pistettä yhteisiä tutkinnon osia.
Yhteisillä tutkinto-osilla rakennetaan yleissivistystä ja saadaan valmiuksia kolmannen asteen jatko-opintoihin. Monet aikuisopiskelijat ovat kuitenkin alanvaihtajia, joilla on jo aiempi tutkinto tai tutkintoja.
Opiskelijalla on siis jo aiempia opintoja aineista, jotka ovat nyt osa tutkinnon yhteisiä osia. Osaamisen tunnustamisprosessissa voidaan kuitenkin törmätä vastoinkäymisiin kuten vanhentuneeseen tai laajuudeltaan erilaiseen arviointiin tai numeerisen arvioinnin puutteeseen, jolloin aiempia opintosuorituksia ei tunnusteta ja ne täytyy tehdä uudelleen.
Ammatilliset osat keskittyvät osaamiseen alakohtaisissa aineissa, ne ovat käytännönläheisempiä ja suoraan ammattiin liittyviä. Aikuisille yhteiset tutkinnon osat voivat tuntua raskailta, vaikeilta ja jo aikoja sitten suoritetuilta.
Kun hoitajapula on kova, epäpätevien on helppoa saada alan töitä. Ala tarvitsee kuitenkin koulutettua hoitoalan henkilöstöä. Meidän on onnistuttava kehittämään joustavia ratkaisuja saadaksemme alalle pätevää henkilöstöä.
Päätösehdotus
RKP Parainen vaatii, että RKP toimii eduskunnassa ja hallituksessa sen hyväksi, että:
- Valvira voi rekisteröidä lähihoitajia, jotka ovat suorittaneet tutkinnon ammatilliset osat eli 145 osaamispistettä.
- aikuisopiskelijoille tarjotaan joustavampi aiempaa näyttötutkintoa vastaava tie perustutkinnon suorittamiseen.
Aloitteen tekijä/tekijät
Conny Granqvist (puheenjohtaja, SFP i Pargas)
Rolf Möller (sihteeri, SFP i Pargas)
Puoluevaltuuston vastaus
Hoitajapula on tällä hetkellä yksi suurimmista haasteistamme Suomessa. Se on jatkuva ongelma, jonka ratkaisu vaatii useita erilaisia toimenpiteitä. Hoitajapula tulee pahenemaan väestön ikääntyessä, kun hoitoa tarvitsevia ihmisiä on yhä enemmän ja työikäisiä yhä vähemmän. Tarvitsemme lisää hoitoalan työntekijöitä, ja meidän on keksittävä luovia ratkaisuja kriisin ratkaisemiseksi.
RKP on tuonut esiin, että hoitoalan työntekijöiden hyvinvointia on parannettava. Alan houkuttelevuutta on parannettava paremmalla johtajuudella ja työnjaolla sekä joustavammilla työehdoilla. RKP on myös vaatinut kansallista monialaista toimintaohjelmaa, jossa on erilaisia toimenpiteitä terveydenhuollon henkilöstöpulan ratkaisemiseksi.
Marinin hallitus laati tiekartan henkilöstön riittävyyden ja työvoiman saatavuuden turvaamiseksi sosiaali- ja terveysalalla. Tiekartassa nostettiin esiin yhteensä 40 konkreettista toimenpidettä. On kuitenkin selvää, että lisätoimia tarvitaan. Myös mahdollisuuksia rekrytoida työvoimaa ulkomailta on parannettava.
Hoitajapulan ratkaisemiseksi tarvitaan edelleen muitakin toimenpiteitä aloitteessa esiin tuodun aikuisopiskelijan osaamisvaatimusten lisäksi. RKP on viime vuosina työskennellyt aktiivisesti niin hallituksessa, eduskunnassa kuin hyvinvointialueilla monien erilaisten ratkaisumallien parissa. Ruotsalainen eduskuntaryhmä toi vuonna 2021 esiin 20 kohdan listan paremman hoidon ja hoivan puolesta Suomessa. Siinä nostettiin esiin useita konkreettisia toimenpiteitä. Tarvitsemme riittävästi koulutuspaikkoja lääkäreille, sairaanhoitajille ja lähihoitajille. Tarvitsemme lisää hyvinvointia ja viihtyvyyttä työelämään, hyvää johtamista, toimivaa tasa-arvoa, kilpailukykyisiä palkkoja, enemmän työperäistä maahanmuuttoa, jäykkien hierarkioiden purkamista, ulkomailla suoritettujen hoitoalan tutkintojen tunnustamista ja selkeää työnjakoa. Muun muassa näiden avulla voimme lisätä alan houkuttelevuutta ja ratkaista pitkällä tähtäimellä hoitajanpulan.
Päätösehdotus
RKP toimii sen hyväksi, että
- osaamisen hyvittäminen ja aikaisempien tutkintojen hyväksyminen tapahtuu joustavammin
- RKP:n esittämät lukuisat monipuoliset ratkaisut hoitajapulan ratkaisemiseksi toteutetaan