Valmisteluvaliokunta 4
Aloite 40 – Seniorineuvonnasta tulisi säätää lailla
Väestön ikääntymistä ja ikärakenteen muutosta pidetään usein haasteena suomalaiselle yhteiskunnalle. Se, että elinajanodote pidentyy, on iloinen asia. Vuonna 2023 Suomessa on noin 636 000 yli 75-vuotiasta ihmistä, mikä vastaa noin 11 prosenttia väestöstä.
Yhä useammalla ikäihmisillä on eläkkeelle jäämisen jälkeen edessään kaksi- tai jopa kolmekymmentä elinvuotta. Valtaosa sekä haluaa että pystyy asumaan omassa kodissaan koko loppuelämänsä ajan, jos arki tuntuu merkitykselliseltä ja toimintakyky säilyy. Siksi on uskomattoman tärkeää, että tuemme jo varhaisessa vaiheessa vanhusten hyvinvointia ja heidän edellytyksiään asua kotona. Se on sekä inhimillistä että säästää yhteiskunnan kustannuksia. Vaikka ikäihmisellä ei olisi perussairautta, fyysinen suorituskyky heikkenee ajan myötä. Ikäihmisten yleisiä terveyshaasteita ovat tapaturmat, unettomuus ja erilaiset mielenterveyden ongelmat.
Pohjimmiltaan terve ihminen voi kärsiä tietämättään terveysongelmista, kuten diabeteksesta, korkeasta verenpaineesta tai taustalla olevasta infektiosta, jotka voivat aiheuttaa vakavia terveysriskejä ja merkittävää hoidon tarvetta, jos niitä ei havaita ajoissa. Näennäisesti aktiivinen ja hyväkuntoinen iäkäs sukulainen voi itse asiassa kärsiä yksinäisyydestä, masennuksesta ja turvattomuudesta kotonaan. Näitä vanhusten terveyteen ja arjessa selviytymiseen kohdistuvia uhkia voitaisiin helposti ehkäistä ennaltaehkäisevän terveystarkastuksen, asiantuntijoiden kanssa käytävien keskustelujen ja riittävän tiedon avulla.
Useat Suomen kunnat ovat oma-aloitteisesti ottaneet käyttöön iäkkäiden asukkaiden seniorineuvonnan. Neuvonta on usein toteutettu kutsumalla koko ikäluokka terveystarkastukseen ja keskustelemaan tukitarpeista ja asumisesta. Yksi näistä kunnista on Raahe, jossa on yli 15 vuoden ajan toteutettu menestyksekkäästi seniorineuvontaa keinona tukea ikäihmisiä ja samalla ennaltaehkäistä kalliita hoitomuotoja. Yli 80 prosenttia kutsun saaneista on osallistunut neuvontaan, ja osa on tehnyt elämäntapamuutoksia jo ennen tapaamista. On tärkeää panostaa ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin, jotka pitkällä aikavälillä säästävät kalliita hoito- ja sosiaalikustannuksia. Kaikilla ikäihmisillä on oikeus samaan hyvään palveluun ja oikeaan hoitoon.
Seniorineuvonnalla olisi suuri vaikutus hyvinvointiin.
Päätösehdotus
Ruotsalaisen kansanpuolueen naisjärjestö Svenska Kvinnoförbundet vaatii, että RKP toimii eduskunnassa ja hallituksessa sen hyväksi, että:
- laaditaan yhtenäiset kansalliset suositukset siitä, mitä avun, hoidon ja hoivan tarpeita ikäihmiset yleensä tarvitsevat ja miten heidän toimintakykyään ja kognitiivisia taitojaan voidaan parhaiten tukea julkisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa.
- seniorineuvonnasta tulee lakisääteinen palvelumuoto kaikilla hyvinvointialueilla.
Aloitteen tekijä/tekijät
Svenska Kvinnoförbundet r.f.
Anita Westerholm, Svenska Kvinnoförbundetin puheenjohtaja
Agneta Udd-Saarela, Svenska Kvinnoförbundetin pääsihteeri
Puoluevaltuuston vastaus
Kaikilla tulee olla mahdollisuus turvalliseen ja aktiiviseen elämään myös myöhemmin elämässä. Ruotsalainen kansanpuolue haluaa tehdä työtä senioriystävällisemmän Suomen ja kaikille turvallisen vanhuuden puolesta. Aivan kuten aloitteessa todetaan, on tärkeää, että tuemme ikäihmisten hyvinvointia jo varhaisessa vaiheessa, sillä se vaikuttaa myönteisesti koko yhteiskuntaan. Terveitä elinvuosia lisäämällä voidaan parantaa ikäihmisten elämäniloa ja toimintakykyä.
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta esitteli vuonna 2022 laajan lakipaketin, joka sisälsi parannuksia vanhustenhoitoon. RKP:n aloitteesta siihen lisättiin momentti vanhustenhuollon ennaltaehkäisevän toiminnan parantamisesta ja lakisääteisen seniorineuvonnan käyttöönottamiseksi koko maassa. Valiokunta kannatti lakialoitetta (LA 21/2022) ja se lisättiin pakettiin. Eduskunta hyväksyi lainsäädäntöpaketin kesäkuussa 2022 seuraavasti:
Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää hyviä toimintatapoja ikääntyneen väestön terveyden ja hyvinvoinnin vahvistamiseksi ja parhaiden käytäntöjen vakiinnuttamiseksi koko maahan esimerkiksi ikäihmisten neuvontatoimintana.
On tärkeää pystyä tarjoamaan fyysinen palvelupiste, joka voi tukea senioreita heidän jokapäiväisessä elämässään. Samoin seniorineuvonnan puitteissa tulee kehittää turvallista vanhuutta edistäviä palveluita. Tavoitteena on, että kaikille vanhuksille tarjotaan mahdollisuus terveystarkastukseen ja elämäntilanteensa tarkasteluun neuvojen ja ohjeiden saamiseksi hyvinvointiin sekä tarvittaessa hoitoon ja apuun. On tärkeää panostaa ennaltaehkäiseviin palveluihin. Vanhusten neuvontatoiminnalla voidaan myös ehkäistä yksinäisyyttä ja ikäihmisten mielenterveysongelmia.
Kaikki ikäihmiset ansaitsevat merkityksellisen arjen sekä arvokkaan ja mahdollisimman aktiivisen elämän. Neuvoloilla on oma paikkansa yhteiskunnassamme tehokkaana ennaltaehkäisevänä toimintana. RKP uskoo, että seniorineuvonnalla voi olla myös tärkeä rooli siinä, että sen avulla voidaan turvata senioreiden oikeus hyvään palveluun ja oikeanlaiseen hoitoon.
Päätösehdotus
RKP toimii sen hyväksi, että
- laaditaan kansallisia suosituksia, joilla varmistetaan ikäihmisille paras mahdollinen apu ja tuki
- otetaan käyttöön lakisääteinen seniorineuvontapalvelu, jonne saa kutsun esimerkiksi 70 vuotta täytettyään