« Takaisin

Valmisteluvaliokunta 1

Aloite 7 – Tuuliturbiinien eroosio ja mikromuovit ja myrkylliset kemikaalit

Suomessa on käynnissä laajamittainen maaseudun teollistuminen. Sen lisäksi että suuria merialueita, metsiä ja jopa viljelysmaita tuhotaan, myös monien asukkaiden terveys ja elinympäristö tuhoutuu.
Eräs tämän teollistumisen kohtalokas seuraus on mikromuovien ja myrkyllisten kemikaalien leviäminen tuulen, veden ja kylmän kuluttaessa tuuliturbiinien siipimateriaalia.
Turbiinin siivet koostuvat lasikuituvahvisteisesta polyesterista ja epoksipohjaisista sideaineista. Epoksihartseja käytetään tuuliturbiinien siipien lisäksi suojapinnoitteina terästorneissa, jalustoissa ja betoniperustuksissa.
Materiaali sisältää jopa 30 prosenttia bisfenoli A:ta (BPA). Bisfenolilla on kielteinen vaikutus ihmisen puolustusjärjestelmään ja se on hormoneja häiritsevä aine, joka EU:ssa luokiteltu erityisen vaaralliseksi.
Euroopan elintarvikeviranomainen (EFSA) on ehdottanut siedettävän päiväsaannin huomattavaa vähentämistä. EU on ehdottanut bisfenolien käytön kieltämistä vuodesta 2030 alkaen. Epoksimuovit sisältävät myös PFAS:ia, joka on luonnossa erittäin vaikeasti hajoava aine. Se kerääntyy ravintoketjuihin ja on mm. lisääntymiskyvylle vaarallinen aine, jonka epäillään aiheuttavan syöpää. PFAS voi myös vaikuttaa aivojen kehitykseen sekä sukupuoli- ja kilpirauhashormonitasoihin. PFAS voi levitä hyvinkin pitkien matkojen päästä pääasiassa veden, mutta myös ilman välityksellä.

Eri arvioiden mukaan voimalaitoksen siivet kuluvat elinkaarensa aikana noin 10 prosenttia niiden kokonaispainosta. Tämä tarkoittaisi, että jos turbiinin lapa painaa 20 tonnia ja jokaisessa voimalaitoksessa on kolme lapaa, paino on noin 60 tonnia yhtä turbiinia kohden ja eroosio on puolestaan noin 6 tonnia yhtä turbiinia kohden. Alueilta, joilla on esimerkiksi 15 voimalaitosta, leviäisi tällöin 90 tonnia myrkyllistä muovimateriaalia kuluvan viidentoista vuoden aikana.

Merituulivoimassa eroosio on nopeampaa, koska suolainen ilma kuluttaa lapoja enemmän. Maalla kestää arviolta 12-15 vuotta ennen kuin tuulivoimalan lapa on vaihdettava, merellä tuo aikajänne on lyhempi. Jos nämä luvut pitävät paikkansa, on täysin käsittämätöntä, että ympäristöviranomaiset eivät huomioi riskien toteutumisen synnyttämiä seurauksia.

Vihreä siirtymä ei ole yhteensopiva suurten maametallimäärien louhinnan ja Kiinasta ja Etelä-Amerikasta tuotavien uusiutumattomien raaka-aineiden kanssa. Siihen ei kuulu myöskään Amazonin sademetsien tuho voimalaitosten lavoissa käytettävää balsapuuta hakkaamalla (150 m² / voimalaitos).

Myrkyllisten kemikaalien leviäminen maalle ja veteen, metsien biologisen monimuotoisuuden väheneminen ja metsien vähentynyt hiilen varastointi hakkuiden myötä tarkoittaa, että siirtymä ei ole tuulivoiman suhteen vihreä. Myöskään kiertotaloutta ei voida tässä yhteydessä soveltaa, sillä myrkyllistä muovia ei voi kierrättää.

Kaikissa tehtävissä päätöksissä tulee ottaa huomioon päätösten seuraukset tuleville sukupolville. Meillä ei ole oikeutta tai varaa saastuttaa lastemme ja lastenlastemme ympäristöä, meriä ja juomavettä.

Ihmisille, eläimille ja luonnolle aiheutuvien korjaamattomien vahinkojen välttämiseksi on syytä soveltaa ennalta varautumisen periaatetta.
”Periaate tarkoittaa, että varotoimenpiteisiin on ryhdyttävä jo silloin, kun voidaan olettaa, että jokin toiminta tai toimenpide voi aiheuttaa vahinkoa ja haittaa ihmisten terveydelle ja ympäristölle. Siksi riittää, että on olemassa vahingon tai haitan vaara. Tällaisessa tilanteessa ihmisten terveydelle ja ympäristölle aiheutuvat vahingot ja haitat on ehkäistävä, ennaltaehkäistävä, estettävä tai torjuttava suojatoimenpiteillä, rajoituksilla ja muilla tarvittavilla mukautuksilla.” Periaate on kuvattu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) artiklassa191 (https://eur-lex.europa.eu/legal-content/SV/TXT/? uri=celex:12016E191).


Päätösehdotus

Toivon, että Ruotsalainen kansapuolue toimii sen hyväksi, että:

  • ennalta varautumisen periaate otetaan välittömästi käyttöön!
  • tehdään aloite tuulivoiman rakentamisen pysäyttämiseksi, kunnes ihmisten ja eläinten terveyteen kohdistuvat seuraukset on selvitetty.
  • päivitetään meren ekosysteemien ja ympäristön suojelu.

Aloitteen tekijä/tekijät

Gun Beijar

RKP:n paikallisosaston jäsen

Puoluevaltuuston vastaus

Yhteinen vastaus aloitteisiin Aloite 6 – Tuulivoima ja Aloite 7 – Tuuliturbiinien eroosio ja mikromuovit ja myrkylliset kemikaalit

Tuulivoimakysymys on herättänyt Suomessa tunteita jo pitkään. Puoluekokous on useaan otteeseen ottanut kantaa tuulivoimaan, ja RKP suhtautuu tähän uusiutuvaan ja päästöttömään energiamuotoon myönteisesti. Puolueen energiapoliittinen ohjelma vahvistettiin maaliskuussa 2023, ja siinä nostetaan esiin tuulivoiman luomia mahdollisuuksia Suomessa.

Aloitteentekijät tuovat esiin useita tuulivoimaan liittyviä huolenaiheita ja haittoja. On tärkeää huomioida yhteiskunnallisessa keskustelussa olevien asioiden kaikki eri näkökohdat. Tämä koskee tietysti myös tuulivoimaa. Samalla energiamuoto on kuitenkin Suomessa vakiintunut ja kasvava osa energiahuoltoamme.

Vuonna 2022 noin seitsemäsosa Suomen sähköstä tuotettiin tuulivoimalla, ja tuulivoiman rakentaminen on tasaisessa kasvussa. Suomessa on hyvät edellytykset tuulivoiman lisäämiselle niin maalla kuin merelläkin, ja RKP näkee mielellään lisäinvestointeja tuulivoiman laajentamiseen. Merituulivoiman rakentamisen kustannukset ovat suuremmat kuin maalle rakennettavan tuulivoiman. Kiinnostus merituulivoimaa kohtaan kasvaa kuitenkin voimakkaasti, ja siksi haluamme, että lainsäädäntöä, lupaprosesseja sekä korvaus- ja veroasioita uudistetaan. Tämä on tärkeää otettaessa huomioon, että meiltä puuttuu yhä lainsäädäntöä energian tuotannosta Suomen talousvyöhykkeellä eli aluevesiemme ulkopuolisilla merialueilla (12 merimailia rannikosta).

RKP:n kanta on vakaa. Työskentelemme Suomen kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi monipuolisen, kestävän ja fossiilittoman energiapaletin avulla. Tavoitteenamme on, että Suomi on ilmastoneutraali vuoteen 2035 mennessä, ja RKP toimii myös sen hyväksi, että Suomen kunnat olisivat ilmastoneutraaleja vuoteen 2030 mennessä. Siinä tuulivoimalla on jatkossakin tärkeä rooli.

Päätösehdotus

RKP toimii sen hyväksi, että

  • aluevesiemme ulkopuolella olevia vesialueita Suomen talousvyöhykkeellä koskevaa lainsäädäntöä tarkistetaan siten, että se ottaa huomioon myös merituulivoiman ja mahdollistaa verotulot
  • tuulivoiman sijainti sekä maalla että merellä on määritettävä paikallisten olosuhteiden ja paikallisen väestön kanssa käytävän aktiivisen vuoropuhelun kautta luonto-, maisema- ja virkistysarvot sekä muun muassa merenkulun ja kalastuksen olosuhteet huomioiden.