Valmisteluvaliokunta 1
Aloite 9 – Aika purkaa eläkepommi
Suomen eläkejärjestelmä perustuu sukupolvien väliseen luottamukseen. Jotta tämä luottamus säilyy, järjestelmän on näyttäydyttävä oikeudenmukaisena myös niille, jotka tällä hetkellä työskentelevät ja maksavat siihen. Samalla kun keskimääräinen työeläkemaksu on noussut 5,0 prosentista vuonna 1962 24,4 prosenttiin vuonna 2026, kyse on nykyään erittäin suurista summista: työeläkejärjestelmän tulot olivat 33,1 miljardia euroa vuonna 2024 ja alustavasti 33,6 miljardia euroa vuonna 2025.
Tästä huolimatta eri sukupolvet ovat saaneet hyvin erilaista tuottoa eläkemaksuilleen. Eläketurvakeskuksen laskelmien mukaan vuonna 1940 syntynyt henkilö on keskimäärin saanut 5,22 euroa työeläkettä jokaista maksettua euroa kohden, kun taas vuonna 1950 syntynyt on saanut 3,15 euroa maksettua euroa kohden. Nuoremmilla sukupolvilla suhde on alle 2 euroa. Tämä osoittaa, että eläkejärjestelmän kustannukset, riskit ja hyödyt eivät ole jakautuneet tasaisesti sukupolvien kesken.
Kun eläkejärjestelmää uudistetaan, kustannuksia ja sopeutustoimia ei saa yksipuolisesti siirtää niille, jotka ovat vielä työelämässä, tai tuleville eläkeläisille. Siksi tarvitaan enemmän avoimuutta siitä, kuka kantaa vastuun eläkejärjestelmästä ja miten eri uudistukset vaikuttavat sukupolvien väliseen oikeudenmukaisuuteen. On myös syytä selvittää, voitaisiinko rajattu osa rahastoiduista eläkemaksuista kytkeä selkeämmin yksilöön, jotta läpinäkyvyys sekä maksujen ja tulevan eläkkeen välinen yhteys vahvistuisivat.
Päätösehdotus
Siksi RKP Nuoret haluaa, että RKP toimii sen puolesta:
että kaikkia eläkeuudistuksia edeltää avoin ja sitova sukupolvivaikutusten arviointi
että eläkejärjestelmää kehitetään siten, että kustannukset, riskit ja sopeutustoimet jaetaan oikeudenmukaisesti sukupolvien välillä eikä niitä yksipuolisesti siirretä tuleville eläkeläisille
että Suomessa selvitetään malli, jossa rajattu osa rahastoiduista eläkemaksuista kytketään selkeämmin yksilöön
Aloitteen tekijä/tekijät
RKP-nuoret
Dan Cederlöf
Förbundsordförande
Anton Åkerman
Vice ordförande
Emma Isoherranen
Vice ordförande
Puoluevaltuuston vastaus
Suomen eläkejärjestelmä perustuu sukupolvien väliseen luottamukseen ja solidaarisuuteen. Tämä on myös yksi sen suurimmista vahvuuksista. Sukupolvinäkökulma on jo nykyisin keskeinen osa järjestelmää, ja eläkeuudistuksia tarkastellaan säännöllisesti pitkän aikavälin kestävyyden näkökulmasta, jossa vaikutukset eri sukupolviin otetaan huomioon.
Viimeisimmät uudistukset ovat pääosin toimineet hyvin. Yhä useampi työskentelee pidempään, ja tätä kehitystä on jatkettava löytämällä uusia keinoja kannustaa pidempiin työuriin. Tämä vahvistaa suoraan järjestelmän kestävyyttä. Samalla on ratkaisevan tärkeää turvata rahoituspohja korkean työllisyyden kautta ja varmistaa, että mahdollisimman moni osallistuu työelämään. Perimmiltään kyse on kuitenkin myös demografiasta, eli siitä, kuinka monta työssäkäyvää on suhteessa eläkeläisiin. Väestön ikääntyessä pelkkä korkeampi työllisyys ei riitä. Kyse on osittain syntyvyydestä, mutta käytännössä työperäinen maahanmuutto on realistisin keino vahvistaa huoltosuhdetta ja siten eläkejärjestelmän kestävyyttä.
Aloitteen tekijä on aivan oikeassa siinä, että eläkejärjestelmän läpinäkyvyyttä voidaan edelleen vahvistaa. On tärkeää, että kansalaisilla on luottamus järjestelmään ja että he ymmärtävät, miten eri uudistukset vaikuttavat heihin. Ratkaisevaa on myös, että järjestelmä koetaan oikeudenmukaiseksi niiden keskuudessa, jotka tällä hetkellä työskentelevät, sekä niiden, jotka ovat siirtymässä työelämään – ettei sitä koeta järjestelmäksi, joka ensisijaisesti hyödyttää vanhempia sukupolvia.
Mitä tulee ehdotuksiin eläkemaksujen kytkemisestä selkeämmin yksilöön, suhtaudumme tähän kriittisemmin. Eläkejärjestelmän perusta rakentuu solidaarisuudelle ja riskien jakamiselle yksilöiden ja sukupolvien välillä. Lisääntynyt yksilöllistäminen voisi heikentää näitä perusperiaatteita ja johtaa suurempaan eriarvoisuuteen sekä lisääntyneeseen epävarmuuteen järjestelmässä.
Orpon hallitus uudistaa eläkejärjestelmää hallituksen esityksellä HE 20/2026, jota eduskunta parhaillaan käsittelee. Uudistus lisää muun muassa mahdollisuuksia ottaa suurempaa sijoitusriskiä, erityisesti osakeriskiä, kaikissa sijoitusluokissa sekä vahvistaa vanhuuseläkkeiden rahastointia. Indeksirajoitus otetaan käyttöön vuodesta 2030 alkaen. Tavoitteena on vahvistaa eläkejärjestelmän kestävyyttä mahdollistamalla parempi tuotto ja samalla varmistamalla julkisen talouden hallinta.
Päätösehdotus
RKP toimii sen puolesta
- että eläkejärjestelmän läpinäkyvyyttä vahvistetaan ja kehitetään arviointeja siitä, miten eläkeuudistukset vaikuttavat eri sukupolviin
- että vaalitaan ja kehitetään eläkejärjestelmää, joka perustuu sukupolvien väliseen solidaarisuuteen, turvaa pitkän aikavälin kestävyyden ja koetaan oikeudenmukaiseksi sekä nykyisten että tulevien sukupolvien keskuudessa