Valmisteluvaliokunta 4
Aloite 44 – Puoluekokousedustajien nimeämistavan uudistaminen
Oikeus nimetä edustajia puoluekokoukseen perustuu nykyisin ensisijaisesti jäsenyhdistysten maksavien jäsenten määrään. Muita mahdollisia kriteerejä, kuten vaaleissa saatujen äänien määrää tai “suomenruotsalaista vastuuta” eli kunnan ruotsinkielisten asukkaiden määrää, ei käytetä. Piireillä on oikeus nimetä edustajia, mutta kunnallisjärjestöillä ei.
Sen jälkeen, kun nykyiset säännöt hyväksyttiin, kiinnostus yhdistystoimintaa ja yhdistysbyrokratiaa kohtaan on vähentynyt tasaisesti Suomessa, eikä politiikka ole poikkeus. RKP:n jäsenkokemus heikkenee monilla paikkakunnilla paikallisosastojen vuoksi, joissa poliittinen toiminta on vähäistä ja pieni joukko aktiiveja hoitaa velvollisuudentuntoisesti toimihenkilötehtäviä. Rahaliikenne paikallisosaston, kunnallisjärjestön, piirin ja puolueen välillä on epäselvää ja vaikeaa selittää maksaville jäsenille. Erityisesti nuorille jäsenille yhdistysbyrokratia on vierasta, ja nykyinen toimimaton organisaatiorakenne vaikeuttaa siirtymistä Svensk Ungdomista emopuolueeseen. Politiikasta kiinnostuneet henkilöt, jotka haluavat liittyä RKP:n jäseniksi, eivät usein edes tiedä, että paikallisosastoja on olemassa.
Useissa kaupungeissa ja kunnissa RKP-perhe on näistä syistä järkeistänyt toimintaansa yhdistämällä paikallisosastoja, joissakin tapauksissa yhdeksi ainoaksi jäsenyhdistykseksi kunnassa. Vielä useammalla paikkakunnalla yhdistymisestä keskustellaan, mutta toimimattomasta organisaatiorakenteesta pidetään kiinni, jotta kunnan vaikutusvalta puoluekokouksessa maksimoitaisiin. Nykyisten sääntöjen vuoksi puoluekokousedustajien määrää pidetään tärkeämpänä kuin jäsenkokemusta ja poliittista aktiivisuutta. Nykyiset säännöt mahdollistavat käytännössä sen, että paikallisosastot voivat ostaa itselleen vaikutusvaltaa maksamalla puolueelle jäsenmaksua jäsenistä, jotka eivät ole maksaneet jäsenmaksua paikallisosastolle.
Tämän aloitteen tavoitteena on mahdollistaa aktivoiva ja innostava organisaatiorakenne ilman, että ennakoivasti toimivat kunnat menettävät vaikutusvaltaansa puolueessa. Samalla emme halua heittää lasta pesuveden mukana. On monia kuntia, joissa nykyinen organisaatiorakenne on aktivoiva ja luonteva, eikä näitä kuntia tietenkään tule rangaista. Maksavien jäsenten määrän tulee jatkossakin olla tärkeä kriteeri.
Päätösehdotus
Ehdotamme
- että puolue uudistaa sääntöjään niin, ettei paikallisosastojen yhdistäminen johda vaikutusvallan vähenemiseen puolueessa
- että jäsenyhdistyksillä, jotka vapaaehtoisesti yhdistyvät, on oikeus samaan edustajamäärään, joka niillä oli ennen yhdistymistä, tietyn määrän seuraavissa puoluekokouksissa
- että nykyistä puoluekokousedustajien kynnystä muutetaan niin, että toisen puoluekokousedustajan 150 jäsenen raja lasketaan
- että puolue ottaa jäsenyhdistysten jäsenmäärän rinnalle kuntatason kriteerejä vaikutusvallan määräytymiseksi puoluekokouksessa. Kunnallisjärjestön edustajien objektiivisia kriteerejä voisivat olla viimeisimpien vaalien äänimäärä ja/tai kunnan ruotsinkielisten asukkaiden määrä.
Aloitteen tekijä/tekijät
Lars Rosenblad, partifullmäktigeledamot, SFP i Vasa
Mikael Anttila, ordförade, SFP:s samorgaisation i Vasa
Ulla Granfors, ordförande, SFP i Vasa centrum
Puoluevaltuuston vastaus
Puolueen säännöt on uudistettu viimeksi vuoden 2025 puoluekokouksessa, ja myös tämän vuoden puoluekokoukselle on tehty ehdotus sääntömuutoksesta. Näin ollen voidaan todeta, että puolueen säännöt ovat ajan tasalla ja niitä uudistetaan silloin, kun siihen on tarvetta.
Puoluekokouksen edustajapaikkojen laskentaperuste on kysymys, josta on puolueessa keskusteltu säännöllisin väliajoin. Nykyistä käytössä olevaa järjestelmää tarkoituksenmukaisempaa ja oikeudenmukaisempaa järjestelmää ei kuitenkaan ole löydetty.
Tämän vuoden puoluekokoukselle tehdyssä aloitteessa nostetaan esiin kunnallisjärjestöjen oikeus nimetä edustajia. Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista, koska kunnallisjärjestöt eivät ole puolueen jäsenyhdistyksiä, vaan toimivat kuntatasolla yhteistyöjärjestöinä niissä kunnissa, joissa puolueella on useita jäsenyhdistyksiä.
Viimeksi vuoden 2023 puoluekokouksessa käsiteltiin aloite puoluekokouksen edustajapaikkojen laskentaperusteesta. Tuolloin aloitteen tekijä ehdotti, että edustus laskettaisiin alueellisten vaalitulosten perusteella. Vastauksessa kyseiseen aloitteeseen voitiin todeta, että on epäselvää, mitä vaaleja tämä koskisi ja miten tämä voitaisiin tehdä oikeudenmukaisesti, koska ehdokkailla ei aina ole vahvaa aiempaa yhteyttä puolueorganisaatioon. Myös ajanjakso on epäselvä. Jos esimerkiksi eduskuntavaalit olisivat laskentaperusteena, edustajapaikat olisivat silloin lukittuina neljäksi vuodeksi.
Ongelmallista on myös se, miten vaalituloksen jakautuminen pilkottaisiin kunnan eri osiin, koska yhdessä kunnassa voi olla useita jäsenyhdistyksiä. Tulisiko tämä tehdä kuntien äänestysalueiden tuloksen vai ehdokkaiden kotikylän perusteella? Toinen kysymys on myös, miten puolueen erityisyhdistysten edustus laskettaisiin, koska nämä yhdistykset toimivat yleensä valtakunnallisesti.
Myös laskentaperuste, joka pohjautuisi kunnan ruotsinkielisten asukkaiden määrään, vääristyisi, koska puolueella on hyvin aktiivisia jäsenyhdistyksiä suomenkielisissä kunnissa, esimerkiksi Samkretsenissä. Monet äänet puolueessa ovat korostaneet muiden kieliryhmien osallistamisen tärkeyttä puolueen toimintaan, minkä vuoksi tällainen ajatus laskentaperusteena tuntuu vieraalta.
Monet paikallisosastot ovat yhdistäneet toimintaansa, ja vastaavia keskusteluja käydään jo nyt monissa kunnissa. Se, että nykyistä organisaatiorakennetta säilytettäisiin kunnissa vain kunnan vaikutusvallan maksimoimiseksi puoluekokouksessa, ei ole laajalle levinnyt ilmiö. On tärkeää huomata, että vaikka yhdistykset yhdistävät toimintansa, tämä ei aina johda puoluekokousedustajien määrän vähenemiseen. Hyvin usein laskelma on antanut saman tuloksen kuin ennen yhdistymistä. Joissakin tapauksissa se on jopa tuonut lisää paikkoja. Lopulta on kaikkien etu, että puoluekokouksessa on laaja edustus paikalliskentältä.
Jäsenyhdistysten ja jäsenliittojen nykyinen oikeus edustajiin määritellään puolueen sääntöjen 7 §:ssä. On perusteltua tarkastella tätä pykälää, jotta voidaan selvittää mahdollisuutta laskea rajoja ja avata näin mahdollisuuksia laajemmalle edustukselle.
Nykyisin puolueella on vain muutamia jäsenyhdistyksiä, jotka eivät maksa jäsenmaksua rekisterissä olevan jäsenmäärän mukaisesti. Yhdistys ei voi maksaa “olemattomista” jäsenistä, eikä vaikutusvallan ostaminen ole myöskään mahdollista.
Puolueen sääntöjen mukaan puolueen jäsenyhdistyksiä voivat olla rekisteröidyt yhdistykset. Patentti- ja rekisterihallitus ylläpitää Suomen virallista yhdistysrekisteriä. Puolue noudattaa sääntöjään, ja vain rekisteröidyt yhdistykset voivat olla jäsenyhdistyksiä ja siten niillä voi olla edustus puoluekokouksessa. Näin ollen jo lakkautetuilla yhdistyksillä ei voi olla edustusta.
Aloitteen tekijä nostaa esiin myös jäsenten siirtymisen Svensk Ungdomista RKP:hen. Tässä on muistettava, että yhdistyslaki ei salli jäsenten automaattista siirtämistä. On kuitenkin totta, ettei RKP aina onnistu tavoittamaan Svensk Ungdomin jäseniä, kun he ylittävät ikärajan. Tässä on tärkeää, että kaikilla jäsenyhdistyksillä on toimiva vuoropuhelu Svensk Ungdomin kanssa paikallisella tasolla ja että ne pohtivat, miten nuoria voidaan houkutella liittymään puolueen jäseniksi omalla paikkakunnallaan.
Kaikilla tasoilla meidän on yhdessä kehityttävä entistä paremmiksi uusien jäsenten kohtaamisessa, nykyisistä jäsenistä huolehtimisessa ja jäsenille tuotettavan lisäarvon vahvistamisessa. Tämä keskustelu on ollut ajankohtainen jo monen vuoden ajan, ja puolueessa tehdään jo nyt työtä jäsenpolun selkeyttämiseksi. On tärkeää muistaa, että jäsenyhdistyksellä ja myös yksittäisillä jäsenillä on muitakin mahdollisuuksia vaikuttaa puolueen politiikkaan kuin puoluekokouksen kautta, ja näitä mahdollisuuksia puolueen on kaikilla tasoilla tuotava paremmin esiin.
Päätösehdotus
RKP toimii sen hyväksi
- että puolueen sääntöjen 7 §:n 5 momenttia, joka koskee yhdistysten oikeutta yhteen puoluekokousedustajaan ensimmäisten 150 jäsenen osalta ja sen jälkeen yhteen edustajaan jokaista alkavaa 75 jäsenen määrää kohden, tarkastellaan tulevan toimintavuoden aikana ja mahdollinen sääntömuutos valmistellaan vuoden 2027 puoluekokoukseen
- että selvitetään mahdollisuutta siihen, että kunta- ja yhteistyöjärjestöistä voisi tulla virallinen osa puolueen organisaatiota.