Valmisteluvaliokunta 2
Aloite 22 – Koulun kautta äänestäminen – seurataan muiden Pohjoismaiden esimerkkiä äänestysaktiivisuuden lisäämiseksi
Kansalaisten aktivoiminen ja kiinnostuksen herättäminen vaaleihin on tärkeää äänestysaktiivisuuden lisäämiseksi. Kun tarkastellaan 18–24-vuotiaiden äänestysaktiivisuutta vuoden 2023 eduskuntavaaleissa, voidaan todeta sen nousseen 55 prosentista 58 prosenttiin verrattuna vuoteen 2019, kun se vuoden 2015 vaaleissa oli vielä vain 47 prosenttia. Suomessa on kuitenkin vielä paljon tehtävää, sillä 18–19-vuotiaiden äänestysaktiivisuus oli muissa Pohjoismaissa vastaavissa vaaleissa 72–85 prosenttia.
Aktiivisempi demokratiakasvatus koulussa on tärkeää, ja nykyisellä hallituksella on myös tavoitteena laatia ja toteuttaa kansallinen ohjelma demokratian ja osallistumisen edistämiseksi. Erityisinä tavoitteina ovat äänestysaktiivisuuden lisääminen sekä lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen.
Äänioikeusiän laskeminen yleisissä vaaleissa 16 vuoteen hyväksyttiin puoluekokouksessa 2025. Hallitusohjelman mukaisesti myös eurooppalaisen kansalaisaloitteen allekirjoittamisen alaikäraja on tarkoitus laskea 16 vuoteen nuorten yhteiskunnallisen osallisuuden vahvistamiseksi. Jotta sekä äänioikeusiän laskemista että äänestysaktiivisuuden kasvua voidaan tukea jatkossa, kouluille on annettava mahdollisuus tarjota nuorille konkreettinen kokemus äänestämisestä.
Koululaisvaaleja on järjestetty perus- ja lukioissa Ruotsissa yli 60 vuoden ajan, ja MUCF on ollut keskeisessä roolissa työssä vuodesta 1998 lähtien. Vuodesta 2002 lähtien nuoriso- ja kansalaisyhteiskuntavirasto MUCF on vastannut eduskuntavaalien koululaisvaaleista ja vuodesta 2014 alkaen myös EU-vaalien koululaisvaaleista. Koululaisvaalien tarkoituksena on lisätä nuorten tietämystä demokratiasta ja vaalimenettelystä sekä vahvistaa heidän mahdollisuuksiaan osallistua poliittisiin prosesseihin. Vuosina 2002–2024 koululaisvaalit ovat tuottaneet yhteensä 2 330 768 oppilasääntä osallistuneissa kouluissa. Koululaisvaalit ovat siten yksi Ruotsin suurimmista nuorille suunnatuista demokratiahankkeista. Äänestysaktiivisuus koululaisvaaleissa on ollut keskimäärin 77,9 prosenttia yleisissä vaaleissa ja 49,4 prosenttia Euroopan parlamentin vaaleissa. Myös Tanska, Norja ja Islanti järjestävät koululaisvaaleja. Nyt Suomen tulisi ottaa mallia naapurimaistaan ja panostaa enemmän koululaisvaalien järjestämiseen, jotta vaalit vakiinnutetaan ja koulujen vastuu demokratiakasvatuksesta selkiytetään.
Eri maissa tehdyt tutkimukset osoittavat, että nuorten vaalit lisäävät heidän ymmärrystään politiikasta, vahvistavat luottamusta demokratiaan ja lisäävät halukkuutta äänestää tulevissa virallisissa vaaleissa. Onnistuneet nuorten vaalit edellyttävät pitkäjänteistä työtä, järjestelmällisiä tapoja mitata niiden vaikuttavuutta, riittäviä resursseja sekä eri toimijoiden välistä yhteistyötä.
Päätösehdotus
Siksi esitämme, että RKP toimii eduskunnassa ja hallituksessa edustajiensa kautta sen puolest
- että valtionhallinto osallistuu koululaisvaalien järjestämiseen, jotta vaalit voidaan vakiinnuttaa ja niiden resursointi turvata
- että koululaisvaalit järjestetään johdonmukaisesti kouluissa ja että osallistuvat koulut ottavat vastuuta toimia areenana puoluepolitiikan ja demokraattisen yhteiskuntaosallistumisen ymmärryksen lisäämiseksi.
Aloitteen tekijä/tekijät
Lena Höglund, Helsingfors
Dan Cederlöf, Helsingfors
Puoluevaltuuston vastaus
RKP haluaa, että nuoret otetaan mukaan päätöksentekoon ja että heitä kuullaan kaikilla yhteiskunnan tasoilla. Elinvoimainen demokraattinen yhteiskunta edellyttää, että nuorille annetaan sekä tietoa että kokemusta siitä, miten demokraattiset prosessit toimivat käytännössä.
Pohjoismaista saadut kokemukset osoittavat, että koululaisvaalit ovat vakiintunut väline demokratiakasvatuksessa. Ne antavat nuorille mahdollisuuden osallistua vaaliprosessiin käytännössä, mikä vahvistaa heidän ymmärrystään politiikasta, lisää luottamusta demokratiaan ja madaltaa kynnystä osallistua tuleviin vaaleihin.
Suomessa nuorisovaaleja on järjestetty erilaisten vaalien yhteydessä, ja kokemukset osoittavat, että ne voivat herättää kiinnostusta yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja tehdä politiikasta konkreettisempaa nuorille. Nuorisovaaleja järjestetään Suomessa yhteistyössä oikeusministeriön, Suomen nuorisoalan kattojärjestön Allianssin sekä vaaleihin osallistuvien koulujen kanssa. Muissa Pohjoismaissa koululaisvaalit ovat järjestetty systemaattisemmin ja ne tavoittavat suuremman osan oppilaista. Viranomaisten tuki on tässä keskeisessä roolissa. Suomessa toiminta vaihtelee kuitenkin suuresti yksittäisten koulujen omien aloitteiden mukaan.
RKP katsoo, että yhtenäisemmin järjestetyt koululaisvaalit ovat tarkoituksenmukainen täydennys koulun demokratiatehtävään. Toiminnan pitkäjänteisyyden ja yhdenvertaisuuden varmistamiseksi tarvitaan selkeitä rakenteita, riittäviä resursseja sekä toimivaa yhteistyötä koulujen, viranomaisten ja muiden toimijoiden välillä.
Päätösehdotus
RKP toimii sen puolesta
- että koululaisvaalit yhtenäistetään ja niiden järjestämiseen turvataan riittävät resurssit yhteistyössä Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssin kanssa
- että koululaisvaalit järjestetään johdonmukaisesti kunta- ja aluevaalien, eduskuntavaalien, presidentinvaalien ja europarlamenttivaalien yhteydessä ja että ne integroidaan opetussuunnitelmaan
- että koulut jatkavat demokraattisen yhteiskuntaosallistumisen ymmärryksen vahvistamista, mukaan lukien puoluepolitiikan ymmärtäminen.