Valmisteluvaliokunta 5
Aloite 54 – Naisten neuvolayksiköiden perustamista julkiseen terveydenhuoltoon yli 40-vuotialle naisille
Aloitteen perusteluna on parantaa naisterveyden eri osa-alueiden julkisen terveydenhuollon saavutettavuutta, tasa-arvoisuutta sekä yhtenäisten hoitokäytäntöjen toteutumista asiakkaan asuinpaikkakunnasta riippumatta ja se on kustannuksiltaan sellaista, että se on jokaisen naisen käytettävissä. Naisten neuvolayksikön toiminta vertautuu äitiys- ja ikäihmisten neuvolatoimintaan.Yksiköiden perustaminen toteuttaisi sen,että naisen elämänlaatu olisi kaikilla elämän osa-alueilla inhimillisen ihmisarvon mukaista ja parasta mahdollista hänen henkilökohtaisen elämäntilanteensa huomioiden koko ihmisiän.
Naisten kokemukset huonosta julkisesta terveydenhuollosta ja sen aiheuttamasta kärsimyksestä liittyvät erityisesti hyvin monimuotoisiin ja vaikeisiin oireisiin liittyen vaihdevuosien, esivaihdevuosien, sydän- ja verisuonisairauksien ja tuki- ja liikuntaelimistön taudinkuvaan. Näissä tapauksissa oireet ovat vaikuttaneet kokonaisvaltaisesti naisen hyvinvointiin, elämänlaatuun ja työkykyyn.
Naiset ovat kokeneet sekä tarvittavien palveluiden saavutettavuuden sekä hoitopolun ja hoidon toteutumisen epätasa-arvoisina liittyen hyvinvointialueiden valitsemiin hoitokäytäntöihin. Yksilöllistä ja naisen terveyden osa-alueisiin perustuvaa terveydenhuoltoa tarjoavat lähes ainoastaan yksityiset lääkäriasemat, joiden palveluiden käyttö on maksullista ja kohtuuttoman kallista jopa mediaanisesti keskituloiselle henkilölle ja näin ollen suurimmalle osalle naisväestöstä saavuttamattomissa heidän taloudellisen tilanteensa vuoksi kuten työttömyyden, sairauden tai työsuhde matalapalkka-aloilla.
Nämä asiat kuormittavat tarpeettomasti myös julkista taloutta ja terveydenhuoltoa.
Naisten kokemukset kertovat terveyskeskuslääkäreiden haluttomuudesta kirjoittaa lähetettä laboratoriokokeisiin ferritiinin ja estrogeenitason osalta, jotka molemmat vaikuttavat yleise hyvinvointiin kuten uupumukseen, väsymykseen, unettomuuden ja mielialan laskuun etenkin 40 ikävuoden saavuttaneilla naisilla. Tekemättä jääneet peruslaboratoriotutkimukset ovat aiheuttaneet väärien diagnoosien myötä turhia lääkekokeiluja ikävillä sivuvaikutuksilla, useita lääkärikäyntejä ja tarpeettomia sairauslomapäiviä sekä lisänneet naisten kärsimystä, ahdistusta, mielialan laskua ja stressiä, kun he eivät saa oireilleen selitystä tai tarvittavaa hoitoa.
Sama ongelma koskee myös tuki- ja liikuntaelinsairauksien osalta, koska lähetettä fysioterapeutille on lähes mahdotonta saada ilman leikkaushoitoa. Esimerkkinä alkava nivelrikko, jonka eteneminen olisi ollut hidastettavissa ja oireet lievitettävissä oikeiden liikeratojen ja lihaskunnon ohjauksessa ja ylläpitämisessä. Toinen fysioterapian tarpeeseen vahvasti naisten toimivaa arkea haittaava oire on lantiopohjan alueen ongelmat. Lantiopohjalihaksiston heikkous heikentää huomattavasti naisten elämänlaatua, koska siihen liittyvää tietoa ja ohjeistusta on vaikea saada julkisesta terveydenhuollosta. Lantiopohjan lihaksiston hyvä kunto on tärkeä tekijä naisen hyvän elämänlaadun säilymisessä läpi elämän. Viittaan tässä ikääntymisen ja estrogeenitasojen laskun tuomaan inkontinenssiin, joiden oireet voivat olla hyvinkin vaikeita jo 45-vuotialla naisilla.
Vetoan aloitteessa myös Helsingin yliopiston artikkeli avaa tutkimusta, jossa selvitetään erityisesti naisten oireiden alitutkimusta (Naisten terveys on alitutkittua – uusi tutkimus luo pohjaa tasa-arvoisemmille ja yksilöllisemmille hoidoille | Helsingin yliopisto , luettu 11.03.2026)
Naisten terveysneuvolatoiminta vähentäisi välittömästi julkisen terveydenhuollon kuormitusta, koska asiakas ohjautuisi ensimmäisellä vastaanottokäynnillä oikealle terveydenhuollon ammattilaiselle, jonka seurauksena tarpeettomien lääkärikäyntien määrä vähenisi, maksettujen sairauslomapäivien määrä kääntyisi laskuun, työvoiman saatavuus ja kustannukset pysyisivät kohtuullisina ja KELA-korvattavien lääkkeiden korvausmäärä kääntyisi laskuun oikein tehdyn diagnoosin ja lääkehoidon avulla.
Pidempiaikaisena hyötynäkökulmana on sairaalapäivien ja -hoidon väheneminen etenkin erikoissairaanhoidon osalta ja mahdollisuus pitempiaikaiseen kotona asumiseen ikääntymisen edetessä, joka vaikuttaisi erityisesti terveydenhuollon erikoissairaanhoidon kustannusten säästöjen syntymiseen.
Päätösehdotus
RKP asettaa asiantuntijaryhmän, joka selvittää naisten terveysneuvolan sijoittamista osaksi julkisen terveydenhuollon palveluja hyvinvointialueilla.
Aloitteen tekijä/tekijät
Talvensaari Kaisa-Maria, SFP Savo-Karjala (hallituksen jäsen) SFP Piirihallitus (varajäsen)
Puoluevaltuuston vastaus
Yhdenvertainen ja saavutettava terveydenhuolto on tärkeää naisten terveyden turvaamiseksi kaikissa elämänvaiheissa. RKP on aiemmin nostanut esiin tarpeen parantaa naisten terveyteen liittyvää hoitoa ja neuvontaa. Esimerkiksi vuoden 2021 puoluekokouksessa puolue käsitteli aloitteen 34 – ”Tarjotaan vaihdevuosineuvontaa terveyskeskuksissa”. Puoluekokous päätti muun muassa, että RKP toimii sen hyväksi, että vaihdevuosineuvontaa tarjotaan terveydenhuollossa. Vuonna 2025 puolue käsitteli aloitteen 15 – ”Lisää oikeudenmukaisuutta ennaltaehkäisevään gynekologiseen hoitoon”. Puoluekokous päätti, että kaikille naisille taataan julkinen ennaltaehkäisevä gynekologinen hoito kaikissa elämänvaiheissa, että gynekologisesta hoidosta on hyvät kansalliset suositukset ja että niitä noudatetaan sekä että hoitohenkilöstö saa kattavan koulutuksen ja täydennyskoulutuksen naisten terveydestä.
Aloite nostaa esiin, miten puutteellinen tieto tai näiden kysymysten riittämätön huomioiminen voi vaikuttaa naisten elämänlaatuun, hyvinvointiin ja työkykyyn. Tämä korostaa sitä, että terveydenhuollolla tulee olla valmiudet tunnistaa ja kohdata tarpeita, jotka ovat tyypillisiä juuri naisille. Oikeus terveyteen ja hyvään kohteluun terveydenhuollossa on keskeinen osa tasa-arvoa, ja terveydenhuollon on tiedostettava, että terveystarpeet ja hoito voivat näyttää erilaisilta eri elämänvaiheissa.
On tärkeää kiinnittää huomiota yli 40-vuotiaisiin naisiin, koska monet hormonimuutoksiin ja esivaihdevuosiin liittyvät terveyshaasteet alkavat usein ilmetä tässä elämänvaiheessa. Samalla on myös perusteluja sille, ettei neuvontapalveluille aseteta tiettyä ikärajaa. Myös gynekologiset sairaudet, kuten esimerkiksi endometrioosi ja monirakkulainen munasarjaoireyhtymä, voivat aiheuttaa terveyshaasteita, joissa neuvontapalvelu voisi auttaa.
RKP pitää erittäin tärkeänä, että hyvinvointialueet jatkavat palveluiden ja neuvonnan kehittämistä niin, että ne vastaavat paremmin naisten terveystarpeisiin eri elämänvaiheissa. Lisäksi perusterveydenhuollon osaamista esimerkiksi vaihdevuosista ja muista terveyshaasteista on vahvistettava. Se, miten hyvinvointialueet kehittävät palveluitaan, tulee valmistella huolellisesti asiantuntijoiden johdolla, jotta RKP:n tavoite siitä, että terveydenhuolto vastaa paremmin naisten terveystarpeisiin, toteutuu.
Päätösehdotus
RKP toimii sen hyväksi
- että selvitetään, miten naisten terveyden neuvontapalveluja voidaan kehittää osana julkista terveydenhuoltoa.