Valmisteluvaliokunta 3
Aloite 26 – Tenojoen poikkipatojen kieltäminen, saamelaisten oikeuksien turvaaminen ja kyttyrälohen kalastuksen mahdollistaminen
Tenojoen lohenkalastus liittyy kiinteästi saamelaisen alkuperäiskansan kulttuuriin, perinteisiin ja elinkeinoihin. Tenojoen kalastusta ja vesistön käyttöä koskevissa ratkaisuissa on lohikantojen suojelun ohella turvattava saamelaisten perusoikeudet Suomessa ja Norjassa. Saamelaisten kalastusoikeudet nauttivat kansainvälistä suojaa, ja Suomessa niitä turvaa myös perustuslaki.
Norjan toteuttamat Tenojoen poikkipadot vuosina 2023 ja 2025 ovat osoittautuneet tehottomiksi kyttyrälohen torjunnassa ja samalla haitallisiksi atlantinlohen vapaalle nousulle, poikastuotannolle ja joen luonnontilalle. Poikkipadot eivät sovellu Tenojoen kaltaiseen suureen ja voimakkaasti virtaavaan rajajokeen, eikä epäonnistuneita kokeiluja tule jatkaa. Tenojoki on Suomen ja Norjan rajajoki ja osa saamelaisten kotiseutualuetta, ja sitä koskevien toimien tulee perustua rajat ylittävään yhteistyöhön, avoimuuteen ja ympäristövaikutusten huolelliseen arviointiin.
Saamelaiskäräjälain 1.8.2025 voimaan tuleva uudistus edellyttää saamelaisten kuulemista heitä koskevissa asioissa aiempaa laajemmin. Tämä velvoite koskee myös Tenojoen kalastusta ja sitä koskevia Norjan ja Suomen välisiä sopimuksia. Aiemmassa valmistelussa paikalliset toimijat, kalastusoikeuden haltijat ja Saamelaiskäräjät eivät ole olleet aidosti mukana päätöksenteossa.
Kyttyrälohi on haitalliseksi vieraslajiksi luokiteltu laji, mutta oikein säädeltynä sen kalastus voi muodostaa mahdollisuuden jokisaamelaiselle kulttuurille, matkailuelinkeinolle ja aluetaloudelle. Kyttyrälohen torjunnan tulee perustua ekologisiin keinoihin, jotka eivät estä atlantinlohen vapaata kulkua ja jotka tukevat saamelaisten oikeuksia, perinteiden säilymistä sekä mahdollisuuksia hankkia toimeentuloa omalla kotiseutualueellaan. Selkeä ja ennakoitava lupakäytäntö on edellytys myös matkailukalastuksen tulevaisuudelle Tenojoessa.
Päätösehdotus
Norja ei tulevaisuudessa rakenna poikkipatoja Tenojoessa eikä poikkipatoihin perustuvia kokeiluja enää jatketa,
Tenojoen kalastusta koskevien Norjan ja Suomen välisten sopimusten valmistelussa ja toimeenpanossa noudatetaan täysimääräisesti saamelaiskäräjälain mukaista neuvotteluvelvoitetta ja turvataan saamelaisten perusoikeudet,
kyttyrälohen kalastamiseen liittyvä lupaprosessi selkiytetään siten, että kyttyrälohen kalastus ja siihen perustuva matkailukalastus Tenojoessa ovat tulevaisuudessa mahdollisia, sekä
kyttyrälohen torjunta toteutetaan keinoilla, jotka turvaavat atlantinlohen vapaan nousun, joen luonnontilan sekä saamelaisten kulttuurin, perinteet ja paikallisen elinkeinotoiminnan.
Puoluevaltuuston vastaus
Kysymys kyttyrälohesta Tenojoessa ja Norjan toiminnasta on erittäin vakava ja samalla monimutkainen. Sitä on tarkasteltava ympäristökysymyksenä, ulkopoliittisena ja rajayhteistyötä koskevana kysymyksenä Suomen ja Norjan välisen yhteistyön kautta, mutta ennen kaikkea kysymyksenä saamelaisten oikeudesta tulla kuulluiksi ja vaikuttaa asioihin, jotka vaikuttavat suoraan heidän elinympäristöönsä ja kulttuuriinsa.
Kuten aloitteen tekijä tuo esiin, kalastusta ja Tenojoen käyttöä koskevissa päätöksissä on lohikantojen suojelun lisäksi turvattava saamelaisten perusoikeudet sekä Suomessa että Norjassa.
Norjan rakentamilla padoilla on ollut ymmärrettävä tavoite – torjua kyttyrälohta, joka on haitallinen vieraslaji. Samalla toimenpide on ongelmallinen. Ei ole takeita siitä, että padot toimivat tarkoitetulla tavalla, ja on olemassa merkittävä riski, että ne vaikeuttavat entisestään Atlantin lohen tilannetta estämällä sen vapaan vaelluksen.
RKP suhtautuu myös erittäin vakavasti siihen, mitä aloitteen tekijä nostaa esiin aiempien prosessien puutteellisesta osallisuudesta. Ei ole hyväksyttävää, ettei saamelaisia ja paikallisia toimijoita ole kuultu riittävästi. Meidän on varmistettava, että paikallisille toimijoille, kalastusoikeuden haltijoille ja saamelaiskäräjille annetaan todellinen ja merkityksellinen mahdollisuus osallistua päätöksentekoprosesseihin.
RKP jakaa myös aloitteen tekijän näkemyksen kyttyrälohesta. Se on haitallinen vieraslaji, mutta hyvin säännelty kalastus voi samalla luoda mahdollisuuksia saamelaiselle kulttuurille, matkailulle ja paikalliselle taloudelle. Kyttyrälohen torjunta tulee toteuttaa ekologisesti kestävillä menetelmillä, jotka eivät estä Atlantin lohen vapaata vaellusta ja jotka tukevat saamelaisten oikeuksia, perinteitä ja toimeentulomahdollisuuksia Sápmi-alueella. Selkeä ja ennakoitava lupajärjestelmä on lisäksi edellytys kestävän kalastusmatkailun kehittämiselle Tenojoella.
Päätösehdotus
RKP toimii sen hyväksi
- että Suomi neuvotteluissaan Norjan kanssa toimii sen puolesta, että kyttyrälohen torjunta perustuu vaihtoehtoisiin menetelmiin, jotka eivät perustu jokien poikki rakennettaviin patoihin
- että Tenojoen kalastusta koskevien Norjan ja Suomen välisten sopimusten valmistelu ja toimeenpano noudattavat täysimääräisesti saamelaiskäräjälain mukaista neuvotteluvelvoitetta ja turvaavat saamelaisten perusoikeudet alkuperäiskansana
- että kyttyrälohen kalastuksen lupaprosessia selkeytetään niin, että kyttyrälohen kalastus ja siihen liittyvä kalastusmatkailu Tenojoella mahdollistetaan tulevaisuudessa
- että kyttyrälohen torjunta toteutetaan menetelmillä, jotka turvaavat Atlantin lohen vapaan vaelluksen, joen luonnontilan sekä saamelaisten kulttuurin, perinteet ja paikallisen elinkeinotoiminnan.