Valmisteluvaliokunta 5
Aloite 57 – Kestävä ja oikeudenmukainen terveydenhuollon rahoitus & Aloite 58 – On virhe, että Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen hoitoeuro on 75 senttiä
Yhteinen vastaus aloitteisiin 57 – Kestävä ja oikeudenmukainen terveydenhuollon rahoitus & 58 – On virhe, että Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen hoitoeuro on 75 senttiä
Kestävä ja oikeudenmukainen terveydenhuollon rahoitus
Hyvinvointialueet ovat toimineet nyt muutaman vuoden, ja on aika arvioida, miten rahoitusmalli toimii käytännössä. Useat hyvinvointialueet kamppailevat merkittävien alijäämien kanssa, kun taas toiset ovat onnistuneet tasapainottamaan taloutensa. Tämä viittaa siihen, että nykyistä rahoitusmallia on kehitettävä, jotta se vastaisi paremmin todellisia palvelutarpeita.
Nykyinen malli painottaa vahvasti diagnoosien määrää, kun taas ennaltaehkäisevä hoito ja terveyden edistäminen eivät saa riittävää painoarvoa. Samalla tiedämme, että ennaltaehkäisevät toimet vahvistavat ihmisten hyvinvointia ja vähentävät pitkällä aikavälillä raskaamman ja kalliimman hoidon tarvetta.
Rahoitusmallin tulee myös olla ennakoitavampi ja läpinäkyvämpi. Nykyisin on olemassa riski, että järjestelmää voidaan manipuloida, minkä vuoksi seurannan tulee olla selkeämpää. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on keskeisessä roolissa luotettavien ja yhtenäisten laskentaperusteiden varmistamisessa. Yhteistyö Kansaneläkelaitoksen kanssa voi myös parantaa tietopohjaa pitkäaikaisdiagnooseista ja siten julkisen terveydenhuollon jatkuvan seurannan tarpeesta.
Väestön ikääntyessä hoidon ja palvelujen tarve kasvaa, erityisesti vanhemmissa ikäryhmissä. Siksi on ratkaisevaa, että hyvinvointialueiden rahoitus perustuu oikeudenmukaiseen, läpinäkyvään ja kestävään malliin.
Puoluekokous päättää, että RKP toimii sen puolesta,
että HYTE-kertoimille (hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kertoimet) annetaan suurempi paino hyvinvointialueiden rahoituksen laskennassa
että pitkäaikaisdiagnoosit huomioidaan indikaattorina julkisen terveydenhuollon jatkuvan seurannan tarpeelle
että myös laajat selvitysprosessit ennen diagnoosia, kuten laboratorio- ja kuvantamistutkimukset, huomioidaan rahoitusmallissa
että Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle annetaan selkeä vastuu rahoituskertoimien läpinäkyvistä ja yhtenäisistä laskentaperusteista
että rahoituksen perustana olevat rekisteritiedot ovat yhtenäisiä koko maassa eivätkä muutu kesken budjettikausien
Svenska Seniorer i Finland
Gunilla Jusslin
Björn Fant
Kjell Wennström
On virhe, että Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen hoitoeuro on 75 senttiä
Hyvinvointialueet ovat vastanneet sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen järjestämisestä vuodesta 2023 lähtien. Valtio rahoittaa palvelut, lukuun ottamatta asiakasmaksuja, joita hyvinvointialueet voivat periä.
Allekirjoittaneet ovat huolissaan siitä, että nykyinen rahoitus ei riittävästi huomioi kasvavien hyvinvointialueiden tarpeita. Hyvinvointialueet eroavat toisistaan merkittävästi koon ja lähtökohtien suhteen. Pienin alue on Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue, jossa on noin 68 000 asukasta, mikä vastaa suunnilleen Espoon Leppävaaran kaupunginosan väkilukua. Espoo kuuluu Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueeseen, joka on yksi Suomen suurimmista, noin 485 000 asukkaallaan.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue on kaksikielinen, mutta noin 14 prosentilla alueen asukkaista äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi. Hyvinvointialueella on lisäksi erityinen vastuu ruotsinkielisten palvelujen kehittämisestä yhteistyössä muiden kaksikielisten alueiden kanssa.
Länsi-Uudenmaan väestö kasvaa noin 5 000 asukkaalla vuosittain, ja alueella syntyy suhteellisesti paljon lapsia. Tällä hetkellä rahoitus perustuu aiempiin tilinpäätöstietoihin, jotka eivät aina vastaa todellista tilannetta tai palvelutarvetta kasvavilla alueilla. Väestömäärän painoarvo rahoituslaskennassa on myös vähentynyt, mikä voi johtaa keskeisten palvelujen aliresursointiin suhteessa todelliseen tarpeeseen. Tämä näkyy Länsi-Uudellamaalla esimerkiksi siinä, että digitaalisia palveluja käytetään enemmän kuin monilla muilla alueilla, sekä kotihoidossa, jossa pienempi osuus (11 %) 75 vuotta täyttäneistä saa säännöllistä kotihoitoa verrattuna useimpiin muihin alueisiin (15–19 %). Alle 23-vuotiaiden hoitotakuun toteutumisessa Länsi-Uusimaa sijoittuu toiseksi heikoimmaksi koko maassa.
Rahoituksen tulisi olla ennakoitavampaa ja perustua paremmin ajantasaiseen tietoon ja demografiseen kehitykseen. Sen tulee nykyistä paremmin huomioida nopeasti kasvavien alueiden palvelutarpeet.
On myös tärkeää, että ruotsinkielisten palvelujen kehittämiseen liittyvä erityistehtävä saa erillisen rahoituksen suoraan valtiolta. Tällä hetkellä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella työskentelee vain kaksi henkilöä ruotsinkielisten palvelujen kehittämisen parissa, mikä on riittämätöntä lain edellyttämän valtakunnallisen kehittämistyön varmistamiseksi.
Aloitteen tekijät esittävät, että RKP toimii sen puolesta,
että terveydenhuollon rahoitus huomioi paremmin kasvavien hyvinvointialueiden tarpeet
että rahoituksesta tehdään ennakoitavampaa ja se perustuu ajantasaisempaan tietoon, jossa huomioidaan muun muassa ennustettu väestönkasvu sekä muiden kuin suomen- tai ruotsinkielisten palvelutarpeet
että Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen ruotsinkielisten palvelujen kehittämistehtävälle osoitetaan erillinen valtionrahoitus
Karin Cederlöf, Espoo
Edvard Lindfors, Hanko
Puoluevaltuuston vastaus
Yhteinen vastaus aloitteisiin 57 – Kestävä ja oikeudenmukainen terveydenhuollon rahoitus & 58 – On virhe, että Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen hoitoeuro on 75 senttiä
Muutaman vuoden kokemuksen jälkeen hyvinvointialueista on selvää, että rahoitusmallia on arvioitava ja kehitettävä siten, että se vastaa paremmin todellisia palvelutarpeita ja kannustaa ennaltaehkäisevään toimintaan. Hyvinvointialueet ovat eriytyneet, ja erot viittaavat siihen, että malli ei kaikilta osin riittävästi huomioi hoidon tarpeen vaihtelua, väestörakennetta ja alueellisia olosuhteita.
RKP on aiemmin todennut, että nykyistä rahoitusmallia on korjattava. Rahoitussääntöjen ja kirjanpidollisten mekanismien ei tule painaa enemmän kuin ihmisten oikeus hoitoon ja huolenpitoon. Rahoitusmallin on oltava oikeudenmukainen, läpinäkyvä ja ennakoitava. Sen tulee vastata paremmin erilaisten hyvinvointialueiden todellisiin tarpeisiin ja kannustaa ennaltaehkäisevään toimintaan.
Aloitteen painotus ennaltaehkäisevään työhön on erityisen perusteltu. HYTE-kerroin toimii kannustimena systemaattiselle työlle hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Samalla sen osuus kokonaisuudesta on vielä suhteellisen pieni, mikä antaa aihetta arvioida, tulisiko sen merkitystä rahoitusmallissa vahvistaa. Rahoitusmalli, joka kannustaa ennaltaehkäisyyn, varhaiseen hoitoon ja toimiviin peruspalveluihin, on tärkeä sekä ihmisten hyvinvoinnin että kustannusten hallinnan kannalta pitkällä aikavälillä.
Samalla rahoitusmallin on paremmin kyettävä huomioimaan hyvinvointialueiden erilainen kehitys. RKP on valtakunnallinen puolue, ja sen vastuulla on varmistaa, että hoidon taso on hyvä koko maassa. Siksi rahoitusta on tarkasteltava kansallisesta näkökulmasta.
Kasvavilla alueilla palvelutarve lisääntyy nopeasti väestön kasvaessa ja lapsiperheiden määrän kasvaessa. Jos rahoitus perustuu liiaksi vanhentuneisiin tietoihin ja aiempiin tilinpäätöksiin, on ilmeinen riski, ettei se vastaa ajankohtaista tarvetta. Rahoituksen tulee huomioida muun muassa muuttoliike, kasvava lasten ja nuorten osuus sekä väestörakenteen muutokset.
Aloitteen tekijä nostaa esiin myös tarpeen lisätä rahoituksen perustana olevien tietojen läpinäkyvyyttä ja vakautta. Tämä on perusteltu lähtökohta. RKP toimii sen puolesta, että laskentaperusteet ovat mahdollisimman yhtenäisiä, ennakoitavia ja avoimia.
Rahoitusmallin tulisi paremmin tunnistaa sellaiset hoidon tarpeet, jotka eivät aina näy riittävästi yksittäisissä diagnoositiedoissa, erityisesti kun kyse on pitkäaikaisesta seurannasta tai resurssi-intensiivisistä tutkimuksista julkisessa terveydenhuollossa. Samalla muutokset on valmisteltava huolellisesti, jotta indikaattorit pysyvät lääketieteellisesti perusteltuina, hallinnollisesti toimivina ja valtakunnallisesti vertailukelpoisina.
On myös tärkeää, että Länsi-Uudenmaan ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueiden erityistehtävät näkyvät selkeämmin rahoituksessa. Riittävät resurssit ovat tarpeen, jotta ruotsinkielisten palvelujen kehittämistehtävä kaksikielisillä alueilla voidaan hoitaa uskottavasti. Jos valtio asettaa laissa erityisiä velvoitteita hyvinvointialueelle, myös rahoituksen on vastattava paremmin tätä vastuuta.
Rahoitusmallin kehittäminen edellyttää huolellista asiantuntijavalmistelua, jotta RKP:n tavoite ennakoitavammasta ja läpinäkyvämmästä mallista, joka kannustaa ennaltaehkäiseviin toimiin, voidaan saavuttaa.
Päätösehdotus
RKP toimii sen puolesta,
- että ennaltaehkäisevälle hoidolle ja terveyden edistämiselle annetaan suurempi paino hyvinvointialueiden rahoituksen laskennassa
- että rahoitusmalli huomioi paremmin hoidon tarpeet sekä julkisen terveydenhuollon jatkuvan seurannan tarpeen
- että rahoitusmalli ottaa riittävällä painolla huomioon väestönkasvun sekä muiden kuin suomen- tai ruotsinkielisten henkilöiden hoidon tarpeet
- että osoitetaan riittävät, korvamerkityt resurssit ruotsin- ja saamenkielisten palvelujen kehittämisen tukemiseksi sekä kaksikielisten hyvinvointialueiden yhteistyösopimusten koordinointiin
- että rahoituksen ennakoitavuutta budjettikausien välillä vahvistetaan.