Valmisteluvaliokunta 4
Aloite 45 – Lapsen etu perustuslakiin kirjattuna periaatteena
Lapsiin vaikuttavat päivittäin poliittiset ja hallinnolliset päätökset muun muassa sosiaaliturvassa, koulutuksessa, terveydenhuollossa, maahanmuuttopolitiikassa ja perhepolitiikassa. Vaikka Suomi on sitoutunut YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen, lapsen etu huomioidaan lapsiasiavaltuutetun vuoden 2026 eduskuntakertomuksen mukaan käytännössä puutteellisesti tai epäjohdonmukaisesti päätöksenteossa. Lapsivaikutusten arviointeja ei tehdä järjestelmällisesti, ja silloinkin kun niitä tehdään, niillä ei aina ole todellista vaikutusta lopulliseen päätöksentekoon.
Seurauksena voi olla, että lapsiperheet ajautuvat köyhyyteen, lasten psyykkinen ja fyysinen hyvinvointi vaarantuu ja alaikäisiin vaikuttavat viranomaispäätökset, myös maahanmuuttopäätökset, joissa lapsen edulla ei ole ollut ratkaisevaa merkitystä. Kun lasten oikeuksia ei aseteta etusijalle, heikennetään yhteiskunnan haavoittuvimman ryhmän yhdenvertaisuutta ja turvallisuutta.
Jotta lapsen etu ei jäisi tulkintakysymykseksi tai vain poliittiseksi tavoitteeksi, vaan siitä tulisi oikeudellinen velvoite, periaatteelle on annettava vahvempi ja sitovampi asema. Kirjaamalla lapsen etu perustuslakiin vahvistetaan lapsen oikeudellista suojaa ja varmistetaan, että periaate huomioidaan johdonmukaisesti kaikessa lainsäädännössä ja kaikessa päätöksenteossa, joka koskee lapsia suoraan tai välillisesti.
Lapsen edun kirjaaminen perustuslakiin antaisi selkeän viestin siitä, että lasten oikeudet ovat oikeudenmukaisen ja kestävän yhteiskunnan ydinkysymys. Se antaisi viranomaisille ja lainsäätäjille selkeän vastuun lähteä aina liikkeelle lapsen näkökulmasta.
Päätösehdotus
Vaadimme siksi, että RKP toimii sen hyväksi
- että valtio takaa lapsen edun periaatteen oikean ja järjestelmällisen soveltamisen
- että lapsen etu sisällytetään perustuslain perusoikeussäännöksiin.
Aloitteen tekijä/tekijät
Anna Jungner-Nordgren
Fredrika Biström
Puoluevaltuuston vastaus
RKP on samaa mieltä siitä, että lapsen etu tulee johdonmukaisesti huomioida kaikessa lainsäädännössä ja kaikessa julkisessa päätöksenteossa, joka koskee lapsia suoraan tai välillisesti.
RKP on pitkään korostanut, että lapsen edulla tulee olla suuri painoarvo politiikassa. Jokaisella lapsella on oikeus hyvään elämään, ja lasten oikeudet ovat aikuisten vastuulla. Tämä on myös linjassa YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen kanssa, jonka mukaan lapsen edun tulee olla ensisijainen harkintaperuste lapsia koskevissa toimissa.
Samalla on syytä todeta, että Suomen perustuslaki sisältää jo nykyisin säännöksiä lasten asemasta, muun muassa siitä, että lapsia tulee kohdella tasa-arvoisesti yksilöinä ja että heillä tulee olla oikeus vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti. Keskeinen ongelma ei ole ainoastaan se, mitä laissa lukee, vaan se, että lapsen edun periaatetta on sovellettava järjestelmällisemmin ja niin, että sillä on todellista vaikutusta valmistelussa, vaikutusten arvioinnissa ja viranomaispäätöksissä. Mahdollinen kirjaaminen perustuslakiin on merkittävä kysymys, joka edellyttää huolellista oikeudellista valmistelua ja laajaa parlamentaarista sitoutumista.
RKP jakaa siis aloitteen tekijöiden tavoitteen vahvistaa lapsen oikeudellista suojaa ja tehdä lapsen edun periaatteesta käytännössä sitovampi. Tärkeintä on, että lapsivaikutusten arviointeja tehdään järjestelmällisesti ja että lasten oikeudet todella vaikuttavat päätöksentekoon. Samalla mahdollisuuksia vahvistaa periaatteen asemaa lainsäädännössä tulee arvioida huolellisesti.
Päätösehdotus
RKP toimii sen hyväksi
- että lapsen edun periaatetta sovelletaan oikein ja järjestelmällisesti
- että lapsen edun periaatetta vahvistetaan perustuslaissa.