Valmisteluvaliokunta 4
Aloite 51 – Vahvistetaan suomenruotsalaisten toimijoiden mahdollisuuksia EU-rahoitukseen ruotsinkielisen osaamiskeskuksen avulla
Tausta
Viimeisten viidentoista vuoden aikana Svenskfinlandissa on käyty toistuvasti keskustelua siitä, miten ruotsinkieliset toimijat voisivat paremmin hyödyntää EU-rahoitusta. Sekä järjestöt, yhdistykset että asiantuntijat ovat nostaneet esiin tarpeen tuelle, sparraukselle ja ohjaukselle. Kysymys on muuttunut yhä ajankohtaisemmaksi sitä mukaa, kun valtionavustuksia on vähennetty tai lakkautettu kokonaan, mikä on tehnyt kansalaisyhteiskunnasta haavoittuvamman. Monille suomenruotsalaisille järjestöille valtionavustukset ovat muodostaneet taloudellisen selkärangan, ja leikkaukset ovat lisänneet hakemuksiin, raportointiin ja hallintoon liittyviä vaatimuksia.
EU-tuet eivät voi korvata valtionavustuksia, mutta ne voivat olla tärkeä täydentävä rahoituslähde aikana, jolloin monet toimijat kamppailevat selviytymisestään. Samalla monilta pienemmiltä järjestöiltä puuttuu aika, resurssit ja hallinnollinen kapasiteetti EU-järjestelmässä toimimiseen. Ulkopuolisen neuvonnan ja tuen tarve on siksi suurempi kuin koskaan.
Nykyistä EU-ohjelmakautta on lisäksi leimannut koventunut kilpailu. Pienemmät toimijat kilpailevat samoista rakennerahastovaroista kuin kunnat, kuntayhtymät, korkeakoulut ja suuremmat järjestöt. Ruotsinkieliset toimijat ovat monissa tapauksissa jääneet eri ohjelmien kansallisten koordinointihankkeiden ulkopuolelle, vaikka näiden hankkeiden tehtävänä on tiedottaa ja tukea kenttää. Suomenkielisiltä konsortioilta puuttuu usein verkostoja ja osaamista ruotsinkielisen järjestökentän tavoittamiseen. Kehityssuunnat viittaavat kansallisten tukien vähenemiseen ja kilpailun kiristymiseen myös tulevaisuudessa.
Siksi tarvitaan selvästi parempaa kokoamista, koordinointia ja pitkäjänteistä rakennetta suomenruotsalaisille toimijoille, jotka työskentelevät EU-rahoituksen parissa. Kyse on yhteisen tietopohjan luomisesta, edunvalvonnan vahvistamisesta ja koordinoidumman strategian rakentamisesta sille, miten Svenskfinlandin tulisi työskennellä EU-ohjelmien kanssa. Ruotsinkieliset intressit on myös huomioitava paremmin julkisessa päätöksenteossa – kansallisesti, alueellisesti ja kunnallisesti.
Suomenruotsalaisten rahastojen tuella käynnistettiin keväällä 2025 hanke Mera EU-bidrag till Svenskfinland (MEP), jota hallinnoi Sydkustens landskapsförbund. Hanke toimii ensisijaisesti Etelä-Suomessa, ja sen tehtävänä on kouluttaa, tiedottaa ja ohjata järjestöjä EU-ohjelmiin liittyen, erityisesti kolmannen sektorin näkökulmasta. Hanke on jo osoittanut, että tällaiselle tuelle on todellinen tarve.
Pitkällä aikavälillä kestävämmän rakenteen luomiseksi – ja jotta seuraavaan, vuonna 2028 alkavaan EU-ohjelmakauteen voidaan valmistautua – julkisen sektorin on kuitenkin otettava suurempi vastuu kansalaisyhteiskunnan mahdollisuuksien tukemisesta EU-tukien hakemisessa.
Tuore oikeusministeriön raportti kansalaisyhteiskunnan järjestöjen edellytyksistä hakea ja hyödyntää EU-rahoitusta nostaa esiin useita konkreettisia ratkaisuja. Yksi keskeisistä suosituksista on perustaa kansalaisyhteiskunnalle suunnattu EU-tukien osaamis- tai resurssikeskus. Tällainen keskus tarjoaisi keskitettyä tukea, kokoaisi osaamista ja helpottaisi järjestöjen suunnistamista monimutkaisessa järjestelmässä. Myös Svenskfinlandissa eri aloilla toimiva EU-asioiden asiantuntijatyöryhmä, joka on toiminut joulukuusta 2025 lähtien, on listannut konkreettisia toimenpide-ehdotuksia ruotsinkielisten toimijoiden edellytysten vahvistamiseksi EU-hanketukien saamisessa. Nämä ehdotukset näkyvät tässä aloitteessa.
Perustelut
Ruotsinkielinen EU-osaamiskeskus eli resurssikeskus olisi luonnollinen seuraava askel suomenruotsalaisten toimijoiden mahdollisuuksien vahvistamiseksi osallistua EU-rahoitteisiin hankkeisiin. Tällainen keskus täydentäisi kansallista työtä ja varmistaisi, etteivät ruotsinkieliset järjestöt putoa väliin.
Monilta suomenruotsalaisilta järjestöiltä puuttuvat resurssit EU-hakemusten hoitamiseen. Tukipalvelut ovat hajanaisia, usein suomenkielisiä ja vaikeasti hahmotettavia. Neuvonnalle, hallinnolle ja kumppanuuksille ei ole koottua rakennetta. Osaamiskeskus loisi jatkuvuutta ohjelmakausien yli, vähentäisi haavoittuvuutta ja edistäisi kilpailukykyisempien hankkeiden kehittämistä.
Visiona on luoda tukitoimien, paremman edunvalvonnan ja organisoidun yhteistyön avulla hankkeita, jotka ovat vahvoja alueellisesti, kansallisesti ja ylikansallisesti. Osaamiskeskus toimisi EU-kysymysten neuvontapisteenä, konsortioiden rakentamisen moottorina, koulutus- ja neuvontaresurssina sekä hallinnollisena tukitoimintona. MEP-hanke voi toimia pilottina ja mallina sille, miten tällainen keskus voitaisiin rakentaa.
Ruotsinkielisen kansalaisyhteiskunnan mahdollisuuksien vahvistamiseksi tarvitaan myös ruotsinkielisiä edustajia kansallisiin ja alueellisiin elimiin, jotka päättävät EU-varojen linjauksista ja jaosta. Molemmille kansalliskielille sekä suuremmille ja pienemmille toimijoille on annettava todelliset mahdollisuudet kilpailla EU-varoin rahoitettavista hankkeista. Tämä tulee huomioida kansallisissa ohjelmajulistuksissa, maakuntien kehittämisstrategioissa ja kuntien toimintasuunnitelmissa. Kuntien ja kuntayhtymien tulee lisäksi aktiivisesti sisällyttää paikallisia pienempiä toimijoita osatoteuttajiksi suurempiin EU-hankkeisiin.
Päätösehdotus
Vaadimme siksi, että RKP toimii sen hyväksi
- että koko maata varten perustetaan suomenruotsalainen EU-osaamiskeskus eli resurssikeskus, jonka tehtävänä on tarjota ruotsinkielistä neuvontaa, koulutusta, konsortioiden rakentamista, hallinnollista tukea ja pitkäjänteistä kapasiteetin vahvistamista kansalaisyhteiskunnalle ja muille asiaankuuluville toimijoille
- että ruotsinkielisiä edustajia kuuluu kansallisiin ja alueellisiin elimiin, jotka päättävät EU-varojen linjauksista ja jaosta
- että molemmille kansalliskielille sekä suuremmille ja pienemmille toimijoille annetaan todelliset mahdollisuudet kilpailla EU-varoin kansallisissa ohjelmajulistuksissa, maakuntien kehittämissuunnitelmissa ja kuntien strategioissa
- että kunnat ja kuntayhtymät sisällyttävät aktiivisesti paikallisia pienempiä toimijoita osatoteuttajiksi suurempiin EU-hankkeisiin kansalaisyhteiskunnan roolin vahvistamiseksi ja paikallisen ankkuroinnin lisäämiseksi.
Aloitteen tekijä/tekijät
Jessica Lerche
Monica Björkman
Veronica Fellman
Ann-Charlotte Schalin
Camilla Sederholm
Stefan Stenberg
Fredrik Waselius
Puoluevaltuuston vastaus
Suomenruotsalaisten toimijoiden tukeminen on erittäin tärkeää. Valtionavustusten vähentyessä vaihtoehtoisten rahoituslähteiden tarve on kasvanut, samalla kun EU:n tuki- ja rahoitusjärjestelmä koetaan monimutkaiseksi ja resursseja vaativaksi, erityisesti pienille järjestöille raskaiden hallinnollisten prosessien vuoksi.
Tarvitaan selvästi parempaa koordinointia, tukea ja ohjausta, jotta suomenruotsalaisen kansalaisyhteiskunnan mahdollisuuksia osallistua EU-rahoitteisiin hankkeisiin voidaan vahvistaa. Erityisesti pienemmiltä toimijoilta puuttuvat usein ne resurssit ja hallinnollinen kapasiteetti, joita yhä vaativammassa hakuprosessissa menestyminen edellyttää.
Aloitteen tekijät nostavat esiin useita hyviä esimerkkejä ja olennaisia selvityksiä, jotka valottavat sekä tarpeita että mahdollisia ratkaisuja. Mera EU-bidrag till Svenskfinland -hankkeen (MEP) kautta käynnistetty työ osoittaa, että kohdennetuille toimille on todellinen tarve ja että ne voivat toimia mallina pitkäjänteisempien tukirakenteiden kehittämiselle. Samalla oikeusministeriön selvitys osoittaa, että kansalaisyhteiskunnan järjestöt kohtaavat merkittäviä esteitä EU-rahoituksen hakemisessa muun muassa rajallisten resurssien, osaamisvajeen ja järjestelmän monimutkaisuuden vuoksi. Selvitys nostaa esiin myös tarpeen varmistaa riittävä rahoitus kansallisille yhteyspisteille, jotka tarjoavat maksutonta neuvontaa, syventää rahoitusohjelmien ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjen välistä yhteistyötä sekä parantaa mahdollisuuksia osarahoitukseen ja omarahoituksen hankintaan.
Tätä taustaa vasten RKP suhtautuu myönteisesti toimiin, jotka vahvistavat ruotsinkielisten toimijoiden mahdollisuuksia hyödyntää EU-rahoitusta. On tärkeää varmistaa, etteivät pienemmät ruotsinkieliset järjestöt putoa kansallisten rakenteiden väliin ja että molemmat kansalliskielet huomioidaan käytännössä. Samalla on keskeistä, että tuki muotoillaan saavutettavaksi, pitkäjänteiseksi ja tarkoituksenmukaiseksi sekä niin, että se edistää parempaa koordinointia ja vahvempia hankekokonaisuuksia.
RKP korostaa myös, että ruotsinkieliset toimijat tulee sisällyttää EU-ohjelmia koskeviin kansallisiin ja alueellisiin päätöksentekoprosesseihin ja että pienemmille ja paikallisille toimijoille on annettava paremmat mahdollisuudet osallistua suurempiin hankekokonaisuuksiin. Tämä vahvistaa sekä yhdenvertaista pääsyä tietoon ja rahoitukseen että edistää paremmin paikallisesti ankkuroituja hankkeita.
Päätösehdotus
RKP toimii sen hyväksi
- että suomenruotsalaista EU-osaamiskeskusta kehitetään yhteistyössä olemassa olevien aloitteiden, kuten Mera EU-bidrag till Svenskfinland -hankkeen (MEP), kanssa ruotsinkielisen tuen tarjoamiseksi sekä kansalaisyhteiskunnan ja muiden toimijoiden mahdollisuuksien vahvistamiseksi EU-rahoituksen hyödyntämisessä
- että ruotsinkielistä edustusta vahvistetaan kansallisissa ja alueellisissa elimissä, jotka päättävät EU-varojen linjauksista ja jaosta
- että molempien kansalliskielten toimijoille annetaan todelliset mahdollisuudet kilpailla EU-varoin kansallisissa, alueellisissa ja kunnallisissa ohjelmissa, suunnitelmissa ja strategioissa
- että kunnat ja kuntayhtymät sisällyttävät aktiivisesti paikallisia toimijoita osatoteuttajiksi suurempiin EU-hankkeisiin kansalaisyhteiskunnan ja paikallisen ankkuroinnin vahvistamiseksi.