« Takaisin

Valmisteluvaliokunta 4

Aloite 39 – Tehdään naismurhat näkyviksi – femisidi omaksi rikosnimikkeeksi & Aloite 40 – Nollatoleranssi naismurhille: RKP:n on otettava johtajuutta kuolemaan johtavan lähisuhdeväkivallan torjunnassa

Yhteinen vastaus aloitteisiin 39 – Tehdään naismurhat näkyviksi – femisidi omaksi rikosnimikkeeksi & 40 – Nollatoleranssi naismurhille: RKP:n on otettava johtajuutta kuolemaan johtavan lähisuhdeväkivallan torjunnassa

Aloite 39 – Tehdään naismurhat näkyviksi – femisidi omaksi rikosnimikkeeksi

YK:n huumeiden ja rikollisuuden torjunnasta vastaavan toimiston (UNODC) ja UN Womenin mukaan noin 50 000 naista ja tyttöä tapettiin intiimin kumppanin tai perheenjäsenen toimesta vuonna 2024 – eli lähes yksi nainen tai tyttö joka kymmenes minuutti. UNODC ja UN Women varoittavat, että naisiin kohdistuvan kuolemaan johtavan väkivallan taso on pysynyt pitkälti muuttumattomana huolimatta vuosien globaaleista sitoumuksista väkivallan lopettamiseksi. Nämä kuolemat eivät ole yksittäisiä tapahtumia, vaan sukupuoleen perustuvan väkivallan äärimmäinen seuraus.

Naismurha eli femisidi määritellään tahalliseksi surmaamiseksi sukupuoleen liittyvällä motiivilla. Sen taustalla ovat naisiin ja tyttöihin kohdistuva syrjintä, epätasa-arvoiset valtasuhteet, sukupuolistereotypiat ja haitalliset sosiaaliset normit. Femisidi on naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan äärimmäisin ilmenemismuoto ja usein jatkoa pitkään jatkuneelle väkivallalle kotona, työpaikoilla, kouluissa, julkisilla paikoilla ja verkossa. Se liittyy läheisesti myös lähisuhdeväkivaltaan, seksuaaliseen häirintään, muuhun seksuaaliseen väkivaltaan ja ihmiskauppaan.

Italian parlamentti äänesti 25. marraskuuta 2025, kansainvälisenä naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisena päivänä, yksimielisesti naismurhan eli femisidin säätämisestä omaksi rikosnimikkeekseen. Rikos kattaa naisten murhat, joiden motiivina on viha, syrjintä, dominointi, kontrolli tai alistaminen – eli että nainen tapetaan siksi, että hän on nainen. Rikosnimikettä voidaan soveltaa myös silloin, kun murha tapahtuu sen jälkeen, kun nainen on päättänyt parisuhteen, tai kun tarkoituksena on rajoittaa hänen vapauttaan. Lain mukaan naismurhasta tuomittu tuomitaan automaattisesti elinkautiseen vankeuteen.

Italia on näin neljäs EU-maa, joka ottaa femisidin juridisen määritelmän rikoslakiinsa. Kypros ja Malta tekivät sen vuonna 2022 ja Kroatia vuonna 2024. Euroopan ulkopuolella useat Latinalaisen Amerikan ja Karibian maat ovat olleet huomattavasti nopeampia kriminalisoimaan femisidin erillisenä rikoksena – esimerkiksi Chile vuonna 2010, Meksiko vuonna 2012, Peru vuonna 2013 ja Ecuador vuonna 2014.

Myös Suomessa perhe- ja lähisuhdeväkivalta on vakava ongelma. Kun naismurhia ei tehdä erikseen näkyviksi, sukupuoleen liittyvät motiivit voivat jäädä epäselviksi tilastoissa ja seurannassa. Sekä YK että EU:n tasa-arvoinstituutti EIGE ovat todenneet, että määritelmät ja tiedonkeruu vaihtelevat maiden välillä, mikä vaikeuttaa kuolemaan johtavan sukupuoleen perustuvan väkivallan seuraamista ja ehkäisemistä.

Svenska Kvinnoförbundet haluaa nostaa naismurhat poliittiselle agendalle ja edistää lakimuutosta. Suomi tarvitsee selkeän tunnustuksen naismurhasta sukupuoleen perustuvana rikoksena. Tämä olisi tärkeä viesti siitä, että naisia tapetaan siksi, että he ovat naisia, ja samalla edellytys paremmalle seurannalle, ennaltaehkäisevälle työlle ja suojelutoimille.

Svenska Kvinnoförbundet vaatii siksi, että RKP edustajiensa kautta eduskunnassa ja hallituksessa toimii sen hyväksi

että Suomessa valmistellaan lainsäädäntöä, jolla naismurha eli femisidi otetaan rikoslakiin omaksi rikosnimikkeekseen silloin, kun nainen tapetaan sukupuoleen liittyvistä motiiveista
että Suomessa otetaan käyttöön järjestelmällinen ja julkinen tilastointi naismurhista ja kuolemaan johtavasta parisuhdeväkivallasta, mukaan lukien uhrin ja tekijän välinen suhde sekä aiemmat ilmoitukset ja suojelutoimet, jotta seurantaa ja ennaltaehkäisevää työtä voidaan vahvistaa
että uudistus yhdistetään ennaltaehkäiseviin toimiin: poliisille ja syyttäjille annettavaan koulutukseen sukupuoleen perustuvasta väkivallasta ja riskinarvioinnista sekä riittäviin resursseihin turvakodeille ja väkivaltaa kokeneiden naisten tukikeskuksille.

Svenska Kvinnoförbundet
Pia Sundell, puheenjohtaja
Agneta Udd-Saarela, pääsihteeri

Aloite 40 – Nollatoleranssi naismurhille: RKP:n on otettava johtajuutta kuolemaan johtavan lähisuhdeväkivallan torjunnassa

Naisiin kohdistuva väkivalta on vakava ja järjestelmällinen yhteiskunnallinen ongelma. Sen äärimmäinen seuraus on naismurha, kun nykyinen tai entinen kumppani tappaa naisen.

Suomi on kärjessä tilastoissa, jotka koskevat lähisuhdeväkivallan seurauksena tapettuja naisia. Jokaisen luvun takana on sammunut elämä, lapsia, jotka ovat menettäneet äitinsä, ja omaisia, joille jää elinikäinen suru. Nämä kuolemat eivät ole yksittäisiä tragedioita. Ne ovat rakenteellisen ongelman seurausta, ja tämä ongelma vaatii rakenteellisia ratkaisuja.

Suomi on sitoutunut torjumaan naisiin kohdistuvaa väkivaltaa kansainvälisten velvoitteiden kautta, muun muassa ratifioimalla Istanbulin sopimuksen. Tästä huolimatta sekä tilastot että toistuvat tapaukset osoittavat, että suojelu ei toimi riittävän hyvin. Riskinarvioinnit eivät aina toimi tarpeeksi hyvin, suojelutoimet tulevat liian myöhään ja tuki väkivaltaa kokeneille naisille on eri puolilla maata epätasaisesti saatavilla.

RKP on pitkään profiloitunut puolueena, joka puolustaa ihmisoikeuksia, tasa-arvoa ja oikeusvaltion periaatteita. Määrätietoinen työ naismurhien vähentämiseksi ja pitkällä aikavälillä lopettamiseksi on keskeinen osa tätä vastuuta.

Siksi vaadimme, että RKP toimii sen hyväksi

että kaikissa lähisuhdeväkivaltaa koskevissa ilmoituksissa tehdään järjestelmällinen ja yhdenmukainen riskinarviointi
että poliisille, syyttäjille ja tuomioistuimille osoitetaan riittävät resurssit väkivaltatapausten ripeään käsittelyyn
että viranomaisten välistä tiedonvaihtoa parannetaan
että miehille ja pojille suunnattua ennaltaehkäisevää työtä vahvistetaan
että lähestymiskieltojen ja suojelutoimien seurantaa parannetaan.

Anna Jungner-Nordgren
Fredrika Biström

Puoluevaltuuston vastaus

Aloitteen tekijä nostaa esiin erittäin vakavan ja kiireellisen kysymyksen. Naisiin kohdistuva väkivalta ja erityisesti naismurhat eivät ole yksityisasia, vaan rakenteellinen tasa-arvo-ongelma. Työtä väkivaltaa vastaan on jatkettava konkreettisilla poliittisilla toimilla, kuten tehokkailla lähestymiskielloilla ja henkisen väkivallan kriminalisoinnilla. Kyse on sekä väkivaltaa kokeneen suojelemisesta että niiden rakenteiden ja asenteiden muuttamisesta, jotka mahdollistavat väkivallan.

Sukupuoleen perustuvan väkivallan torjuminen edellyttää myös ennaltaehkäisevää työtä koulutuksen, asennekasvatuksen ja tasa-arvokasvatuksen kautta varhaisesta iästä alkaen. RKP:n vuoden 2025 tasa-arvopoliittisen ohjelman luvussa ”Naisiin kohdistuva väkivalta ja sukupuoleen perustuva väkivalta” todetaan muun muassa, että koulun tulee olla vapaa häirinnästä, syrjinnästä ja sukupuoleen perustuvasta väkivallasta, että opetusta suostumuksesta, kunnioituksesta ja tasa-arvosta tulee sisällyttää kaikille kouluasteille ja että kouluilla tulee olla selkeät toimintamallit väkivaltaa ja häirintää vastaan. Ohjelmassa todetaan myös, että RKP toimii muun muassa sen hyväksi, että lisätään resursseja yleisön tiedon ja ymmärryksen kasvattamiseen siitä, mitä henkinen väkivalta on ja miten se ilmenee, varmistetaan, että väkivallan tekijät saavat hoitoa, kuntoutusta ja seurantaa väkivaltaisen käyttäytymisen katkaisemiseksi ja uusien väkivaltarikosten ehkäisemiseksi, kehitetään menetelmiä väkivallan riskissä olevien henkilöiden ja kotitalouksien varhaiseen tunnistamiseen ja kohdennetaan väkivaltaa ehkäiseviä toimia heihin, sekä selvitetään, tulisiko sukupuoli, sukupuoli-identiteetti ja sukupuolen ilmaisu mainita nimenomaisesti rikoslain kiihottamista kansanryhmää vastaan koskevissa säännöksissä.

Suomen on vahvistettava sekä sukupuoleen perustuvan väkivallan ehkäisyä että väkivaltaa torjuvia toimia, mukaan lukien lainsäädäntötoimet. Lisäksi tilastointia on parannettava. Tavoitteena on oltava riskien parempi tunnistaminen, väkivaltaa kokeneiden naisten suojeleminen ajoissa ja sen varmistaminen, että oikeusjärjestelmä tunnistaa selkeästi sukupuoleen perustuvan ulottuvuuden. Tarvitaan uudistuksia, jotka johtavat uhrien parempaan suojeluun, viranomaisten parempaan yhteistyöhön ja vahvempiin ennaltaehkäiseviin toimiin.

Päätösehdotus

RKP toimii sen hyväksi

että Suomi ottaa naismurhan eli femisidin rikoslakiin omaksi rikosnimikkeekseen silloin, kun nainen tapetaan sukupuoleen liittyvistä motiiveista
että Suomi vahvistaa kuolemaan johtavan lähisuhdeväkivallan ja kaikkien naisiin kohdistuvaa väkivaltaa koskevien ilmoitusten järjestelmällistä seurantaa ja riskinarviointia, mukaan lukien uhrin ja tekijän välinen suhde sekä aiemmat ilmoitukset ja suojelutoimet, jotta ennaltaehkäisevää työtä ja väkivaltaa kokeneiden suojelua voidaan parantaa
että poliisille, syyttäjille ja tuomioistuimille osoitetaan riittävät resurssit väkivaltatapausten ripeään käsittelyyn
että lähestymiskieltojen ja suojelutoimien seurantaa parannetaan.

Takaisin aloitteisiin

1 / 14

Aloite 41 – Kohtuullisempaa sääntelyä yleishyödyllisille yhdistyksille