Valmisteluvaliokunta 1
Aloite 4 – Turvattu rahoitus kolmannen sektorin väkivaltaa kokeneille naisille tarjoamalle tuelle
Suomessa ei ole vielä onnistuttu vähentämään niiden naisten määrää, jotka kuolevat lähisuhdeväkivallan seurauksena. Vuonna 2025 luku oli 19. Turvakodit saavat kuitenkin lisärahoitusta vuonna 2026. Tänä vuonna meillä on uudet paikat mukaan lukien 243 turvakotipaikkaa Suomessa, jakautuneina 28 turvakodin kesken, mutta paikkoja pitäisi olla noin 500, eikä matka turvakotiin saisi olla liian pitkä. Keski-Uudenmaan hyvinvointialueelta puuttuu edelleen kokonaan turvakoti.
Kaikki eivät kuitenkaan tarvitse itse turvakotia, vaan muita palveluja, kuten psykososiaalista tukea sekä helposti saavutettavaa neuvontaa ja hoitoa, joka on kehitetty auttamaan väkivaltaa kokeneita naisia. Istanbulin sopimuksen mukaan, jonka Suomi ratifioi vuonna 2015, väkivaltaa kokeneille naisille tarjottavan avun ja tuen tulee olla helposti saavutettavaa, lähetteetöntä ja kaikkien uhrien saatavilla. Suomella on velvollisuus tarjota seksuaaliväkivallan uhreille erikoistuneita palveluja. Näitä ei ole saatavilla koko maassa. Niin sanottuja matalan kynnyksen vastaanottoja on lähinnä suuremmissa kaupungeissa.
Pienemmillä paikkakunnilla apua tarjoaa kolmas sektori. Pietarsaaressa tukea ja apua lähisuhdeväkivallan ja seksuaalisen väkivallan tilanteissa tarjoaa yhdistys Frida – fri från våld. Fridaan voi ottaa suoraan yhteyttä ilman lähetettä, ja avohoitoa on mahdollista saada suhteellisen nopeasti tukiryhmien ja yksilöllisen keskustelutuen muodossa lapsille, nuorille ja aikuisille. Kaikki on maksutonta. Lisäksi Fridan henkilökunta vierailee alueen kouluissa ja tiedottaa lähisuhdeväkivallasta sekä omasta toiminnastaan.
Kyseessä on vapaaehtoispohjainen yhdistys, joka muiden vastaavien toimijoiden tavoin saa jonkin verran tukea kunnilta, pienempiä avustuksia hyvinvointialueelta sekä projektirahoitusta STEAlta. Valitettavasti kyse on toiminnasta, jonka rahoitus joskus jää kunnan ja hyvinvointialueen vastuiden väliin. Frida-yhdistys on jo usean vuoden ajan keskittynyt auttamaan nuoria Respect-hankkeen kautta. Siihen sisältyy tukikeskusteluja, tukiryhmiä, läheiskeskusteluja ja kokemusasiantuntijatoimintaa. Vuosina 2025–2026 sillä on myös STEA-rahoitteinen hanke, jossa autetaan väkivaltaisesti käyttäytyviä miehiä.
Valitettavasti STEA-avustukset vuodelle 2026 ovat vähentyneet tai jääneet kokonaan pois. Näin osa kolmannen sektorin toiminnasta on vaarassa.
Hyvinvointialueella, jonka tulisi tarjota tukea ja apua väkivaltaa kokeneille naisille, ei tällä hetkellä ole tähän riittäviä resursseja. Jotta Suomi täyttäisi ratifioimansa Istanbulin sopimuksen velvoitteet, tulisi varmistaa, että kaikki hyvinvointialueet tarjoavat saman vähimmäistason tuen väkivaltaa kokeneille naisille. Siksi kolmannen sektorin rahoitus, joka nykyisin hoitaa tätä toimintaa suhteellisen kustannustehokkaasti, matalalla kynnyksellä ja առանց lähetteitä, on turvattava.
Koska talous on kompastuskivi palveluiden järjestämisessä pienemmillä paikkakunnilla, tulisi selvittää, voisiko Suomi ottaa käyttöön järjestelmän, jossa rikoksentekijä ei maksaisi ainoastaan vahingonkorvausta rikoksen uhrille vaan myös maksun rikosten uhreja auttaville järjestöille. Ruotsissa on rikosuhrirahasto, jota rahoitetaan pääasiassa rikoksesta tuomittujen henkilöiden maksamilla maksuilla. Näitä varoja ohjataan muun muassa kansalaisyhteiskunnan järjestöille, jotka voivat saada avustuksia toimintaansa.
Siksi Svenska Kvinnoförbundet esittää, että RKP edustajiensa kautta eduskunnassa ja hallituksessa toimii sen puolesta, että:
Päätösehdotus
- että kolmannen sektorin väkivaltaa kokeneille naisille tukea tarjoavien järjestöjen rahoitusta parannetaan ja turvataan pitkäjänteisesti, sekä
- että selvitetään ja kehitetään uusia kestäviä rahoitusmalleja, jotka täydentävät nykyistä järjestelmää.
Aloitteen tekijä/tekijät
Svenska Kvinnoförbundet
Pia Sundell, puheenjohtaja
Agneta Udd-Saarela, pääsihteeri
Puoluevaltuuston vastaus
Lähisuhdeväkivalta on vakava yhteiskunnallinen ongelma, joka edellyttää laaja-alaista ja pitkäjänteistä työtä. RKP:lle on keskeistä, että yhteiskunta tarjoaa riittävää tukea väkivaltaa kokeneille naisille ja että apu on saatavilla koko maassa, myös pienemmillä paikkakunnilla.
RKP on poliittisessa työssään johdonmukaisesti korostanut tasa-arvon, ennaltaehkäisevän työn ja toimivien tukipalvelujen merkitystä väkivaltaa kokeneille henkilöille. Kolmannen sektorin järjestöillä on tärkeä rooli matalan kynnyksen tuen, neuvonnan ja ennaltaehkäisevän toiminnan tarjoamisessa, jotka täydentävät julkisia palveluja. Ilman kolmannen sektorin tarjoamia palveluja ja toimintaa paine julkisella sektorilla olisi huomattavasti suurempi. Siksi toimiva yhteistyö julkisen sektorin ja kolmannen sektorin järjestöjen välillä on tärkeää tuen ja palvelujen turvaamiseksi.
Aloite nostaa esiin tärkeitä kysymyksiä siitä, miten väkivallan uhrien tuki voidaan turvata myös pienemmillä paikkakunnilla. Kokemukset muista maista, kuten Ruotsin rikosuhrirahastosta, osoittavat, että rahoituksen laajentamiseen on erilaisia tapoja. Toimivan tukiverkoston varmistamiseksi koko maassa on perusteltua edistää vakaampia rahoitusratkaisuja järjestöille, jotka täydentävät julkisia palveluja.
Päätösehdotus
RKP toimii sen puolesta
- että väkivaltaa kokeneiden naisten tukea sekä sitä tarjoavien kolmannen sektorin järjestöjen toimintaedellytyksiä vahvistetaan ja turvataan pitkäjänteisesti
- että kolmannen sektorin toiminnan rahoitusta kehitetään.