Valmisteluvaliokunta 1
Aloite 5 – Lesken eläkeoikeutta koskevaa säännöstä on muutettava
Vakuutusoikeus on päätöksellään 29.12.2025/3079:2023 määrännyt, että leskellä ei ole oikeutta eläkkeeseen puolisonsa kuoleman jälkeen. Kyse oli samaa sukupuolta olevasta parista.
Työntekijän eläkelain (395/2006) 55 §:n 2 momentin mukaan leskellä on oikeus leskeneläkkeeseen, jos avioliitto on solmittu ennen kuin leski on täyttänyt 50 vuotta ja edunjättäjä 65 vuotta, avioliitto on kestänyt vähintään viisi vuotta ja leski on täyttänyt 50 vuotta edunjättäjän kuollessa.
Avioliittolain 1 a §:n (29.11.2019/1125) mukaan Suomessa rekisteröidyn parisuhteen osapuolet voivat muuttaa parisuhteensa avioliitoksi tekemällä siitä yhteisen ilmoituksen Digi- ja väestötietovirastolle tai Ahvenanmaan maakunnassa Valtionvirastolle Ahvenanmaalla. Rekisteröity parisuhde jatkuu avioliittona siitä päivästä alkaen, jona viranomainen on vastaanottanut ilmoituksen.
Hallituksen esityksen (65/2025 rd) mukaan rekisteröity parisuhde on voimassa avioliittona siitä päivästä lähtien, jona maistraatti on vastaanottanut ilmoituksen. Tarkoituksena on, että parisuhde jatkuu oikeudellisena instituutiona keskeytyksettä ilmoituksen tekemisen jälkeen ilman, että aiempi oikeussuhde päättyy ja uusi syntyy. Muutoin rekisteröidyn parisuhteen muuttaminen avioliitoksi voi johtaa oikeudenmenetyksiin. Esimerkkinä voidaan mainita, että oikeus perhe-eläkkeeseen riippuu usein siitä, että avioliitto tai rekisteröity parisuhde on solmittu ennen tiettyä ikää ja kestänyt tietyn ajan ennen edunjättäjän kuolemaa. Tällaisissa tilanteissa on tärkeää, että avioliiton katsotaan alkaneen siitä päivästä, jolloin parisuhde rekisteröitiin.
Tapauksessa leski oli rekisteröinyt parisuhteen edunjättäjän kanssa 15.3.2002 ja solminut avioliiton 1.3.2017. Leskellä ja edunjättäjällä ei ollut yhteisiä lapsia. Leski toi esiin, että he olisivat rekisteröineet parisuhteensa aiemmin, jos laki olisi sen sallinut.
Vakuutusoikeus tulkitsi työntekijän eläkelain 55 §:n 2 momentin säännöstä tiukasti ja katsoi, että koska leski ei ollut rekisteröinyt parisuhdetta ennen 50 vuoden iän täyttämistä, hänelle ei voitu myöntää leskeneläkettä. Laki rekisteröidystä parisuhteesta (950/2001) tuli voimaan vuonna 2002, jolloin leski oli jo ehtinyt täyttää 50 vuotta. Työntekijän eläkelain säännös on siten syrjivä samaa sukupuolta olevia henkilöitä kohtaan.
Päätösehdotus
Siksi Svenska folkpartiet i Mårtensdal r.f. ehdottaa
- että työntekijän eläkelakia muutetaan siten, että myös samaa sukupuolta olevat henkilöt voivat saada leskeneläkkeen, jos leski ei ole voinut rekisteröidä parisuhdettaan ennen 50 vuoden iän täyttämistä.
Aloitteen tekijä/tekijät
Svenska folkpartiet i Mårtensdal r.f.
Carola Bäckström, ordförande
Tonya Aurto, sekreterare
Puoluevaltuuston vastaus
Aloitteen tekijä nostaa esiin keskeisen kysymyksen yhdenvertaisesta kohtelusta ja oikeudenmukaisuudesta perhe-eläkejärjestelmässä. RKP jakaa näkemyksen, että lainsäädäntö ei saa johtaa siihen, että ihmisiä kohdellaan eri tavoin seksuaalisen suuntautumisen perusteella tai siksi, että lainsäädäntö ei historiallisesti ole antanut samaa sukupuolta oleville henkilöille samoja mahdollisuuksia solmia oikeudellisesti tunnustettua parisuhdetta. RKP on jo aiemmin linjannut, että puolueen tulee aktiivisesti edistää leskien eläke-etuuksien parantamista siten, ettei kukaan joudu kohtuuttomiin tilanteisiin. Puoluekokouksessa vuonna 2016 RKP päätti nimenomaisesti työskennellä parempien ehtojen puolesta sellaisissa tapauksissa, joissa nykyiset säännökset johtavat kohtuuttomiin seurauksiin.
Se tapaus, johon aloite viittaa, herättää perusteltuja kysymyksiä siitä, miten perhe-eläkettä koskevia säännöksiä sovelletaan tilanteissa, joissa samaa sukupuolta olevilla henkilöillä ei tosiasiallisesti ole ollut mahdollisuutta rekisteröidä parisuhdettaan tai solmia avioliittoa lain edellyttämissä määräajoissa. Jos lainsäädäntö tällaisissa tapauksissa johtaa siihen, että henkilöt joutuvat eriarvoiseen asemaan, on syytä tarkastella säännöksiä uudelleen siten, että ne vastaavat paremmin yhdenvertaisuuden periaatetta.
Samalla on tärkeää todeta, että RKP ei voi vaikuttaa yksittäisiin tuomioistuinratkaisuihin tai tuomioistuinten lainkäyttöön yksittäisessä tapauksessa. Sen sijaan lainsäädäntöön voidaan ja tulee vaikuttaa. Jos laki nykyisessä muodossaan johtaa kohtuuttomiin tai syrjiviin lopputuloksiin, lakia tulee muuttaa siten, että se ottaa paremmin huomioon henkilöt, jotka ovat aiemmin olleet suljettuina pois samoista oikeudellisista mahdollisuuksista kuin eri sukupuolta olevat parit.
RKP katsoo siksi, että kysymys ansaitsee lainsäädännöllisen ratkaisun. Tavoitteena tulee olla, että perhe-eläkejärjestelmä kohtelee ihmisiä oikeudenmukaisesti eikä historiallisia epäoikeudenmukaisuuksia rakenneta osaksi nykyistä eläketurvaa.
Päätösehdotus
RKP toimii sen puolesta
- että jälkeen jääneiden eläke-etuuksia parannetaan siten, ettei kukaan joudu kohtuuttomiin tai syrjiviin tilanteisiin
- että työntekijän eläkelakia muutetaan siten, että myös samaa sukupuolta olevat parit voivat saada perhe-eläkettä, jos jälkeen jäänyt ei ole voinut rekisteröidä parisuhdettaan ennen 50 vuoden iän täyttämistä.